Koskisilta-lehden tekijöitä Forssan vanhalla Koskisillalla - taustalla uusi: Minna Kultanen, Pentti Kaunisto, Tiina Lampila ja Pekka Lavi.

meidän porukka

Koko kaupungin koululaislehti

Forssassa vuosittain ilmestyvä Koskisilta-lehti on julkaissut koululaisten hengentuotteita jo yli 50 vuotta. Lehti kootaan opettajavoimin, ja suuri osa tuotoista ohjautuu oppilaille stipendeinä.

Matias Manner teksti / Ari Korkala kuvat / Opettaja 8/2017

Moni ei Forssan ulkopuolella­ ­tiedä, että suomalaisen uutismedian keskeiset päällikkötehtävät on jaettu pitkälti forssalaistaustaisten kesken. Eikä sitä, että alallaan nämä median forssalaisvaikuttajat ottivat ensiaskeleensa kaupungissa jo yli 50 vuotta ilmestyneessä Koskisilta-lehdessä.

Niin Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen, MTV3:n politiikan ja talouden päällikkö Jussi Kärki kuin Iltalehden päätoimittaja Petri Hakala­kin tekivät tiettävästi ensimmäiset julkiset hengentuotteensa kyseiseen Koskisiltaan.

Eikä lista siihen lopu, sanoo Koskisillan ensimmäinen päätoimittaja ja sitä aikoinaan perustamassa ollut Pentti Kaunisto, 82. Muutamaa vanhaa Koskisiltaa selatessaan hänen silmiinsä osuivat esimerkiksi säveltäjä Kalevi Ahon ja Ylen Aamu-tv:n toimittajan Heikki Ali-Hokan tuotokset.

– Kirjoituksia ja kuvia on arvioni mukaan ollut lehdessä yli viisitoistatuhatta. Aikamoisia poikia ja likkoja täältä on lähtenyt, Talsoilan koulussa 30 vuotta opettanut Kaunisto sanoo.

Kerran vuodessa ilmestyvän Koskisilta-lehden kokoavat forssalaiset opettajat. Tarkemmin ottaen lehdentekoa on koordinoinut Forssan yleissivistävien opettajien yhdistys FOAY.

Lehdessä julkaistaan oppilaiden kirjoituksia ja kuvia, ja oppilaat myös myyvät kahteen ja puoleen tuhanteen vakiintuneen lehden painoksen. ­Mukana ovat kaikki Forssan viisi alakoulua, kaksi yhtenäiskoulua sekä lukio. Pyrkimyksenä on, että jokaisen koulun jokaiselta luokalta on lehdessä kuva ja tekstejä.

Vitosen hintaisesta lehdestä myyjälle jää käteen kaksi euroa. Loput käytetään lehden paino- ja taittokuluihin sekä pienehköihin Koskisilta-stipendeihin, jollaisen on saanut Kauniston mukaan vuosien varrella jo useampi tuhat oppilasta.

– Lehti on Forssassa odotettu juttu, ja monella forssalaisella on ollut oma teksti tai kuva lehdessä. Kyse on perinteestä, jonka poissaolo huomattaisiin stipendienkin puuttumisena, FOAY:n puheenjohtaja Minna Kultanen sanoo.

Pentti Kauniston alkuperäinen ajatus oli, että lehti toimisi siltana kodin ja koulun välillä. Se onkin yhdistänyt forssalaisia, siitä kun voi kurkistaa, mitä kaupungin lasten ja nuorten luoviin mieliin on pälkähtänyt.

– Jälkikäteenkin lehtiä on ollut mielenkiintoista lukea. Esimerkiksi 70-luvun lasten luonnonsuojelujutut olivat paljon edistyksellisempiä kuin nykyisten aikuisten, Kaunisto sanoo.

 

Sitä tarina ei kerro, saivatko alussa mainitut päällikkötoimittajat lopulta Koskisilta-stipendiä kielellisistä tai taiteellisista ansioistaan. Stipendien idea ei tosin olekaan ollut parhaiten menestyvien oppilaiden palkitseminen.

– Opettaja on saanut jakaa stipendin­ harkintansa mukaan. Sellaisiakin oppilaita on voitu nostaa, jotka eivät muuten pääse esille, lehden nykyinen päätoimittaja, luokanopettaja Tiina Lampila kertoo.

Rahan kerääminen oppilas­stipendeihin ei välttämättä kuulu opettajayhdistysten perinteisimpiin tehtäviin, mutta Minna Kultanen näkee lehdellä laajemman paikallisen roolin.

– Forssan kaupungin sloganina on ollut tavoite olla Suomen lapsiystävällisin kunta, ja totta kai me opettajat­ haluamme tukea sellaista.

Lehden materiaali tehdään kouluissa oppitunneilla, eivätkä opettajat siten saa lehdenteosta erillistä korvausta.­ Päätoimittajalle FOAY maksaa lisäksi kulukorvauksen.

50 vuodessa lehti on muuttunut ja niin on Kauniston mukaan opettajan työkin. Hänen kolme lastaan ovat opettajia.

– Kun heidän työtään katsoo, niin onhan muutos ollut mahdottoman iso. Ennen vanhaan Koskisiltaankin saattoi päätyä opettajan kirjaamia kaskuja koulusta, mutta eihän nykyopettajilla ole aikaa mihinkään ylimääräiseen. Onko työ mennyt vähän samaan kuin maanviljelijöillä, joilla työaika menee paperien täyttämiseen, eikä siihen, minkä opettaja osaa, eli kasvatukseen? Kaunisto pohtii.

Lampila ja Kultanen myöntävät,­ että lehti on ponnistus, mutta opettajat ovat siinä mukana mielellään. Tekniikkakin helpottaa. Ennen sivuja leikattiin, liimattiin ja ladottiin opettajavoimin.

– Entiseen verrattuna meillä on sentään digikamerat, skannerit ja ulkopuolisella teetettävä taitto. Lehti on kappale forssalaista koulujen kulttuurihistoriaa ja tietenkin me haluamme jatkaa perinnettä, Minna Kultanen sanoo.

Koskisilta-lehti

  • Ilmestynyt Forssassa ­vuodesta 1965.
  • Lehteä myydään heti sen ilmestyttyä vapun ja äitien­päivän tienoilla.
  • Lehdentekoa vetää Forssan ysiläisten opettajien yhdistys FOAY.
  • Aineisto hankitaan koulujen yhteysopettajien kautta.