Tehtävänä muovailla tulevaisuus. Tulevaisuuden taivaalla tuntuu olevan paljon synkkiä pilviä. Tiina Viitasen tähti kuvastaa valoa ja toivoa asioiden järjestymisestä.

sormenjälki

Pontta positiivisuudesta

Suomen englanninopettajat valitsi sarjaan Tiina Viitasen, joka tuntee aikuislukiossa opettamisen ilot ja haasteet. Tampereen aikuislukiossa­ opettavaa Tiinaa kuvataan luotettavaksi kollegaksi, joka osaa suhtautua rennon ystävällisesti kaikenlaisiin opiskelijoihinsa.

Tiina Tikkanen teksti / Ari Korkala kuva / Opettaja 8/2017

Mitä haluaisit, että sinusta opettajana muistetaan sadan vuoden päästä?

Haluaisin jättää jälkeeni maailman, jossa on rauhaa, rakkautta, tasa-arvoa ja demokratiaa. En oleta kenenkään muistavan minua sadan vuoden päästä, mutta sellaisen maailman rakentamisessa minulla voi olla pieni osa. Olisi hienoa, jos opiskelijat pitäisivät minua innostavana, selkeänä ja huumorintajuisena opettajana, joka osaa luoda rennon ilmapiirin.

Mitkä asiat ovat vaikuttaneet siihen, että valitsit opettajan työn ja olet pysynyt siinä?

Satuin äitiysloman sijaiseksi aikuislukioon, ja siitä asti olen ollut aikuislukiolainen henkeen ja vereen. Olen iltaihminen, eivätkä kahdeksan aamut sovi minulle. Aikuislukiossa on motivoitunutta porukkaa ja elämänkokemusta, sillä ikähaitari on 18-vuotiaista eläkeikäisiin.

Saatan olla tosi väsynyt mennessäni luokkaan, mutta saan opiskelijoista virtaa ja unohdan väsymyksen. Teen koko kropallani opetustyötä: kävelen, elehdin, esitän. Olen tehnyt opettajan työtä niin pitkään, että pystyn ottamaan kopin opiskelijoiden kysymyksistä. Minulle on kertynyt paljon työvälineitä, joiden varassa voin heittäytyä tilanteeseen.

Oppitunti ei kuitenkaan ole opettajan show, eikä opettaja saa olla liian ihastunut omaan esittämiseensä. Haluan, että opiskelijat ovat tunnilla paljon äänessä.

Mieti kolme etappia, joilla on ollut iso vaikutus uraasi.

Tieni on kulkenut sattumien kautta unelma-ammattiin. Yläkoulun äidinkielenopettaja kehotti minua kouluttautumaan opettajaksi, ranskanopettajan kautta pääsin vuodeksi Kanadaan.

Tärkeä tuki ammatissa on ollut myös 80-luvun lopulta kokoontunut Tampereella englantia opiskelleiden ryhmä. Tapaamme säännöllisesti, ja meillä on oma Facebook-ryhmä.

Millaisia ajatuksia sinulla herää, kun ajattelet satavuotiasta Suomea?

Minussa herää syvä arvostus. Koululaitos loi köyhästä agraarivaltiosta tasa-arvoisen maan. Nyt valitettavasti on menty taaksepäin, ja koulutus näyttää jälleen periytyvän.

Äitini ei päässyt oppikouluun, koska hän oli maatalon tytär Pohjois-Pohjanmaalta ja häntä tarvittiin talon töissä. Olen kiitollinen siitä koulutuksesta, jonka olen saanut. Koulussamme toimii myös maahanmuuttajien perusaste. On mieletöntä, miten kiitollisia he ovat opetuksesta. He huikkaavat usein tunnin jälkeen ”Kiitos, oli kivaa!”

Mitä haluat säilyttää menneisyyden opettamisen tavoista tai opetusvälineistä?

Valkotaulu voittaa liitutaulun, mutta lähiopetusta ei voita mikään. Tiukan opettajajohtoinen luennoiminen ei ole ollut kieltenopetuksen todellisuutta ikuisuuksiin.

Miltä Suomi näyttää sadan vuoden päästä?

90-luvulla ei ollut kännyköitä eikä internetistä tiedetty mitään. Koska kehitys kulkee eteenpäin rakettimaisella vauhdilla, on vaikea kuvitella, mitä kaikkea meillä on sadan vuoden päästä. Ehkä meillä on jo piankin oppitunnilla päässämme virtuaalilasit, joiden avulla menemme opiskelijoiden kanssa käymään Australiassa.

Tulevaisuudessa Suomi tulee olemaan yhä monikulttuurisempi. Se on hyvä asia, vaikka sitä ei Suomessa vielä oikein osata nähdä rikkautena.

Mihin suuntaan koulu muuttuu?

Digitalisoituminen on vääjäämätöntä, ja esimerkiksi keväällä 2018 englannissa on sähköiset yo-kirjoitukset. Kielten tunneilla käytämme kieltä ihmisen ja ihmisen välillä, emme konetta tuijottaen. Itse en ole tekniikasta erityisen innostunut, mutta uusien asioiden opettelu ei tuota minulle erityisiä ongelmia.

Englannin opettamisen ihanuus on siinä, että netti on aarreaitta täynnä taustamateriaalia, videoita ja kielioppiharjoituksia. Aiemmin kaikilla opiskelijoilla ei ollut koneita koulussa, mutta nyt aloittavien opiskelijoiden pitää hankkia läppärit.

Etäopetus on tuonut kouluun upeita mahdol­lisuuksia. Yksi opiskelijamme oli sukuloimassa Irakissa ja otti kuorma-autosta aavikolta tunnille etäyhteyden.

Facebookissa on paljon hyviä ammatillisia sivuja, joissa käsitellään esimerkiksi tietokoneita yo-kirjoituksissa. Kun sivulle heittää kysymykseen, saa nopeasti apua kollegoilta.

Miten suhtaudut tulevaisuuteen?

Englanniksi sanotaan ”Cease the day”. Se tarkoittaa: pysähdy päivään, tartu hetkeen.

Olen nyt-hetken ihminen. Menneessä on turha rypeä ja huomista turha surra. Usein käy sitä paitsi niin, että sitä mitä pelkäämme, ei tapahdukaan.

Lainaan mielelläni Eeva Kilven sanontaa: ”Elämä on arvaamatonta. Koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää”. Ruokin positiivista elämänasennetta. Sattumalta ja yllättäen voi tapahtua pikku juttuja, ja niistä aukeaa jotakin ihanaa.

Toivottavasti teknologia on sadan vuoden päästä niin kehittynyt, että se auttaa ratkaisemaan nälän, sotien ja saasteiden kaltaisia isoja ongelmia. Utopiaa ehkä, mutta toisaalta miksi ei, kun ajatellaan, millaisia kehitysloikkia ihmiskunta on tehnyt.

Kun pessimistipaholainen nostaa päätään, en anna sille valtaa. Ei jaksa, jos ei usko tulevaisuuteen. Hyviä trendejäkin on näkyvissä. ­Ruokatottumukset ovat alkaneet muuttua ­entistä ekologisempaan suuntaan, ja lihan syönti on vähentynyt.
 

#opettajavideo
Katso Instagramista Tiinan tervehdys 100-vuotiaalle Suomelle.

 

 

Sormenjälki-sarjassa mennyttä ja tulevaa miettivät POEn jäsenjärjestöjen valitsemat opettajat. POE on Pedagogisten opettajajärjestöjen edustajisto.

Lue Sormenjälki-sarjan aikaisemmat jutut:
Luottamusta luomassa
Arjen taitureita 
Mallia maailmalta
Käsillä tulevaisuus
Kotina kieli
Kuvavirrasta voimaa
Sivistystä luonnosta

Kuka & mitä

Tiina Viitanen

  • Englannin ja ruotsin lehtori Tampereen aikuislukiossa.
  • Toiminut opettajana myös ammattilukiossa.
  • Ollut mukana maahanmuuttajien perusopetukseen liittyvissä pilottiprojekteissa.
  • Ammentaa voimia lukemisesta, mökkeilystä, matkustelusta, kulttuuririennoista, ­laitesukelluksesta, laskettelusta ja golfista.
  • Kielen opetuksessa ­aut­taa: ”Olen hyvä matkimaan ja omaksun helposti eri intonaatioita. Kun olin Kanadassa, paikalliset eivät erottaneet vierasta aksenttia.”

 

Suomen englannin­opettajat

  • Valvoo jäsentensä pedagogisia ja ammatillisia etuja ja järjestää täydennyskoulutusta.
  • Suomen kieltenopettajien liiton SUKOLin suurin jäsenjärjestö.
  • Jäseniä noin 3000.
  • Perustettu vuonna 1948.