Tampereen teknillisen lukion filosofian, psykologian, uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettaja Heidi Meltovuo uskoo, että tulevaisuudessa digitaalisuutta voi hyödyntää ylioppilaskokeessa yhä monipuolisemmin.

taululla

Sähköiset askeleet vaativat opettelua

Viime syksynä filosofia, tänä keväänä psykologia, ensi syksynä historia – ylioppilaskokeiden sähköistäminen etenee vakain askelin. Lukion opettaja ja oppikirjailija Heidi Meltovuon mielestä sähköiset oppikirjat tekevät opetuksesta entistä moniulotteisempaa ja sähköinen ylioppilaskoe on luonteva tapa mitata opittua.

Tiina Tikkanen teksti / Ari Korkala kuva / Opettaja 8/2017

Kun Heidi Meltovuo kirjoitti aikoinaan itse ylioppilaaksi, opettajan kahvit kaatuivat opiskelijan konseptipaperille ja tarvittiin nopeasti nessua.

– Sähköisessä kokeessa on puolensa, Tampereen teknillisen lukion filosofian, psykologian, uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettaja tuumaa.

Opettajan ei tarvitse kantaa huolta siitä, katoavatko paperit jonnekin, kun vastaukset ovat varmassa tallessa ylioppilastutkintolautakunnan palvelimilla. Tarkistaminen on helpompaa, kun ei tarvitse tulkita hankalaa käsialaa.

Psykologia kirjoitettiin sähköisesti tänä keväänä ensimmäistä kertaa. Meltovuon opiskelijoista 13 kirjoitti psykologian ja yksi filosofian, joka sähköistyi jo viime syksynä.

– Kaikki sujui hyvin. Eikä sähköinen koe ole opiskelijoille outo juttu, sillä oppitunneillani on käytetty paljon sähköisiä materiaaleja. Monien opiskelijoiden mielestä koneella kirjoittaminen on nopeampaa kuin paperille kirjoittaminen ja tekstiä on helppo muokata.

Opettajan mielestä on hyvä, että koekysymyksiä oli lähdetty muuttamaan maltillisin askelin.

– Tulevaisuudessa digitaalisuutta voi hyödyntää enemmänkin. Yhtenä tehtävänä voisi olla esimerkiksi video jostakin kehitys­psykologian tai sosiaalipsykologian vuorovaikutustilanteesta, josta opiskelijan pitäisi tunnistaa psykologisia teemoja, ideoi Meltovuo, joka on ollut mukana tekemässä yhdeksää sähköistä oppikirjaa.

– On helpompi kuljettaa seitsemän kirjaa läppärillä kuin koululaukussa. Käyttämissäni sähköisissä kirjoissa on leipätekstin lisäksi oppimisympäristö, joka sisältää esimerkiksi omat muistiinpanot, interaktiivisia tehtäviä ja keskusteluseinän, oppikirjailija perustelee.

Sähköisiin yo-kokeisiin siirrytään asteittain kolmen vuoden aikana. Viimeisenä digitaaliseksi muuttuu matematiikan ylioppilastutkinto keväästä 2019 alkaen.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyypän mukaan siirtyminen on sujunut tähän asti hyvin.

– Jonkun verran teknisiä ongelmia on ollut mutta paljon vähemmän kuin pelättiin.

Kaikki ei ole kuitenkaan sujunut kuin tanssi. Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto ja OAJ ovat välittäneet ylioppilastutkintolautakuntaan huolensa siitä, että viime syksynä lukion aloittaneet opiskelijat eivät ole päässeet harjoittelemaan koeympäristöä opintojen alusta asti.

Nyt tilanne on korjaantumassa. Editori, joka mahdollistaa matemaattiset merkinnät vastausteksteissä, julkaistiin pari viikkoa sitten, ja itseopiskelumateriaali opiskelijoille on luvattu toukokuun loppuun mennessä.

Vähähyypän mukaan opiskelijat eivät kärsi siitä, että harjoittelu on vähän viivästynyt.

– Heillä on kuitenkin kaksi vuotta aikaa, ja kirjoittamismenetelmän oppii nopeasti. Nykyisin ei voi enää ajatella, että samat menetelmät ovat käytössä vuosia. On opiskelijoiden etu, että he tottuvat opettelemaan erilaisia tapoja tehdä asioita jo lukion aikana, pääsihteeri puolustautuu.

Kaisa Vähähyyppä on tietotekniikan kanssa sinut mutta ei suvereeni.

– Olen kiinnostunut ja tykkään opetella uusia asioita. Facebook ja Twitter ovat minulle tärkeitä työvälineitä, ja saan niiden kautta tietää, mitä erilaisissa opettajaryhmissä tapahtuu. Vuonna 2008 perustin Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa -Facebook-ryhmän, jossa on jo yli 18 000 jäsentä.

Vähähyypän mielestä opettajien huoli siirtymisestä sähköisiin kirjoituksiin on ymmärrettävää ja inhimillistä.

– Opettajat haluavat, että opiskelijat menestyvät, ja tekevät parhaansa sen eteen. Muutokset aiheuttavat ikävää epävarmuutta esimerkiksi siitä, osaako varmasti välineen käytön. Tällaisen epävarmuuden kanssa pitää kuitenkin tässä yhteiskunnassa totutella elämään.

Vähähyyppä muistuttaa, että opetussuunnitelmat velvoittavat tietotekniikan käyttöön.

– Ylioppilastutkinto ei voisi millään mitata opsin toteutumista, jos koe tehtäisiin paperilla.

OAJ:ssä opettajien huolia kuuntelee ja välittää eteenpäin erityisasiantuntija Olavi Arra, joka on seurannut tarkasti digitalisoinnin etenemistä.

OAJ:llä on myönteinen kanta siihen, että opetus seuraa ­aikaansa. Digitalisaatio on yksi juonne tätä kehitystä.

– OAJ haluaa, että koulujen tekniikka on kunnossa ja opettajat saavat riittävästi täydennyskoulutusta digitaalisten materiaalien käyttöön, Arra sanoo.

Hän muistuttaa, että sähköinen yo-koe ei suinkaan ole ainut koe, joka on digitalisoitumassa. Esimerkiksi tenttiakvaariot joustavoittavat opintoja jo yli 20 korkeakoulussa. Niissä opiskelija voi suorittaa tentin sähköisesti tilassa, jota kamera valvoo. Hän voi varata itselleen tenttiajan sitten, kun on valmis menemään kokeeseen.

Näin siirrytään sähköisiin yo-kirjoituksiin

Syksy 2016 saksa, maantiede, filosofia
Kevät 2017 ranska, yhteiskuntaoppi, psykologia
Syksy 2017 toinen kotimainen, uskonto, elämänkatsomustieto, terveystieto, historia
Kevät 2018 englanti, espanja, italia, portugali, latina, biologia
Syksy 2018 äidinkieli, suomi/ruotsi toisena ­kielenä, venäjä, saame, fysiikka, kemia
Kevät 2019 matematiikka