Kaisu Rättyän mielestä opettajan oppiaineeseen liittyvä sisältöosaaminen jää nykyään vähemmän tärkeiden asioiden jalkoihin.

teemana opettajankoulutus

Kielioppia pelastamassa

Kielioppiin liittyy paljon kielteisiä tunteita ja käsityksiä. Kaisu Rättyä selvittää väitöksessään, miten opetuksesta saataisiin mielekkäämpää.

Antti Vanas teksti / Pentti Potkonen kuva / Opettaja 5/2017

Yleensä jostakin oppiaineesta joko pidetään tai sitten ei. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa tunteet haarautuvat: kirjallisuutta arvostetaan, mutta moni pitää kielioppia turhana.

Kaisu Rättyän väitöksen lähtökohtana ovat suomalaiset tutkimukset, jotka kertovat suurista ongelmista opiskelijoiden kielitiedollisessa osaamisessa opettajan­koulutuksen alussa. Kieliopin käsitteiden opetusta tulisi ­Rättyän mukaan uudistaa ­kaikilla kouluasteilla.

– Muuten osaamattomuuden kierre jatkuu: alakoulusta siirtyy yläkouluun, lukioon ja edelleen opettajankoulutukseen nuoria, jotka eivät osaa käyttää täsmällisiä käsitteitä puhuttua tai kirjoitettua kieltä tarkastellessaan, Rättyä tuumii.

Asiaan vaikuttaa sekin, että opettajankoulutuksessa ainedidaktiikkaan käytetään varsin vähän aikaa verrattuna esimerkiksi tutkimusmenetelmien opiskeluun.

– Välillä mietityttää, onko koulutuksen ensisijai­sena tarkoituksena tuottaa opettajia vai tutkijoita.

Väitöksessä tutkitut kielentämis- ja visualisointimenetelmät kertovat Rättyän mukaan opettajalle paljon enemmän kuin oppilailla perinteisesti teetetyt alleviivaa lauseen objekti -tyyppiset tehtävät.

– Kielentämisessä oppilas purkaa ongelman­ratkaisun erillisiksi osiksi ja selostaa vaiheet toisille oppilaille ja opettajalle. Visualisoinnissa taipuvia sanoja voivat kuvata vaikkapa tuulessa taipuvat ­pensaat, vähän taipuvia huojuvat koivut ja taipumattomia jäykkinä jököttävät männynrungot.

Peruskoulun uusi opetussuunnitelma korostaa kielitietoisuutta. Rättyä tulkitsee opsia siten, että ­kieliopin käsitteet pitää opettaa niin hyvin, että oppilas kykenee niiden avulla havainnoimaan äidinkie­lensä lisäksi muita kieliä.

– Ei niin, että opetetaan kielioppi mahdollisimman pian alta pois. Kieliopin käsitteet tulisi ottaa pysyväksi osaksi äidinkielen tuntien työskentelyä.


Kielitiedon didaktiikkaa: Kielentäminen ja visualisointi sanaluokkien ja lauseenjäsenten opetusmenetelminä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/170150

Kuka & mitä

Kaisu Rättyä on luokan- ja aineenopettajien kouluttaja Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella.
Väitöskirjan aineisto on koottu pääosin hämeenlinnalaisilta ja joensuulaisilta luokanopettajaopiskelijoilta vuosina 2010–2014.

Väitös
Kielitiedon didaktiikkaa: ­Kielentäminen ja visua­li­sointi sanaluokkien ja ­lauseenjäsenten opetusmenetelminä. Helsingin yliopisto 2017
helsinki.fi