Vanhempi konstaapeli Susanna Mara tekee paljon moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi koulujen, nuorisotoimen ja lastensuojelun kanssa. Kouluissa hän muun muassa pitää laillisuuskasvatustunteja ja osallistuu vanhempainiltoihin.

Kutsutaan poliisi

Omat koulupoliisit ovat enää muisto vain, mutta poliisi tekee edelleen mielellään yhteistyötä koulujen ­kanssa. Mieluiten poliisi kohdistaa voimansa sinne, missä on suurin tarve ja estää ongelmia ennalta. Selvitimme, mitä poliisi toivoo kouluyhteistyöltä.

Anna-Sofia Nieminen teksti / Leena Koskela kuva / Opettaja 5/2017

Kun reilu 20 vuotta sitten ­Suomessa oli vielä yli 200 poliisi­laitosta nimismiespiirit mukaan lukien, nyt poliisi­laitoksia on 11. Samoin toimipisteet ovat vähentyneet.

Tämä on muuttanut koulujen ja poliisin yhteistyötä. Aiemmin poliisi saattoi käydä vuosittain läpi kaikki kunnan koulut ja puhua vaikka liikennekäyttäytymisestä koko­naiselle luokka-asteelle. Tuttua lähi- tai koulu­poliisia oli helppo pyytää koululle. Toisaalta tuolloin kokonaiskuva toiminnasta puuttui.

– Jossakin koulupoliisitoiminta saattoi olla hyvinkin laajamittaista, toisaalla siihen ei löytynyt sopivia ihmisiä, poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta sanoo.

Nyt poliisi pyrkii vaikuttamaan siellä, missä on suurin tarve ja kehittämään toimintaa niin, ettei se ole sidoksissa yksittäisiin ihmisiin. Poliisi puhuu ennalta estävästä toiminnasta.
 

Yhteistyö kannattaa

Poliisi tekee ennalta estävää toimintaa kahdella tasolla. Jokapäiväisessä toiminnassa se tarkoittaa esimerkiksi keskustelua sakkoa annettaessa. Erityistoiminnassa poliisi hankkii tietoa ilmiöistä ja puuttuu ongelmiin varhain.

Tämä koskee myös koulumaailmaa. ­Poliisi kohdentaa toimintaa erityisesti niihin, jotka ovat vaarassa ajautua yhteiskunnan ulkopuolelle. Poliisi voi puuttua vaikka orastavaan päihdeongelmaan koulussa.

– Mutta ei niin, että poliisi hoitaa ­kaiken, Heikkinen sanoo.

Poliisi työskentelee yhdessä esimerkiksi lastensuojelun, järjestöjen ja alueen asukkaiden kanssa. Lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevää moniviranomaisyhteistyötä kutsutaan Ankkuri-toiminnaksi.

– Usein nuoret ovat enemmän psykiatrisen avun kuin rikosprosessin tarpeessa.
 

Ilmiön kautta

Kun Pekka Heikkinen oli 90-luvulla Alavudella komisariona, eräs opettaja pyysi häntä luennoimaan kuudesluokkalaisille huumeista. Viitteitä huumeongelmasta ei ollut, mutta opettaja piti asiaa tärkeänä. Heikkinen puolestaan pelkäsi, että yksittäinen luento voi herättää kiinnostusta huumeita kohtaan.

Asiaa päätettiin käsitellä laajemmin.­ ­Oppilaat etsivät tietoa päihteistä eri oppi­aineissa ja kertoivat oppimastaan vanhempain­illassa. Tämän jälkeen pidettiin paneeli, johon osallistui muun muassa opettaja, paikallislehden toimittaja – ja komisario Heikkinen.

Heikkinen uskoo tällaisten isojen ­kokonaisuuksien voimaan. Poliisin voi myös pyytää vaikka rehtoreiden tai kuraattoreiden koulutuspäivään kehittämään yhteistyötä.

Jos poliisin halutaan puhuvan laajalle yleisölle, esimerkiksi nettipoliisi voi pitää etäluennon.
 

Sovitut käytännöt

Koulun kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen pääpoliisiaseman ennalta estävään toimintaan, kun apua tarvitaan muissa kuin akuuteissa hätätilanteissa. Jos alueella toimii koulu- tai lähipoliisi, voi myös ottaa yhteyttä häneen.

Poliisitarkastaja Heikkisen mukaan on tärkeää, että yhteydenpidolle luodaan toimivat rakenteet. Siten poliisille muodostuu kokonaiskuva alueen tilasta eikä toiminta ei ole sidottu yksittäisiin ihmisiin. Toimivat rakenteet voivat tarkoittaa eri kunnissa ja kouluissa eri asioita.

 

– Joissain kunnissa koulutoimi on sopinut menettelytavat paikallisen poliisin kanssa.

Yhden ihmisen yhteydenotto poliisiin riittää. Sitä ennen kuraattorin, opettajan, rehtorin ja muiden toimijoiden kannattaa selvittää kokonais­kuva ongelmasta.
 

Kynnys matalaksi

Vanhempi konstaapeli Susanna Mara toivoo opettajilta yhtä asiaa: olkaa rohkeasti yhtey­dessä poliisiin ja muihin toimijoihin, jotka voivat auttaa.

– Välillä on sellainen fiilis, että kouluissa halutaan pärjätä hirveän pitkälle yksin.

Mara työskentelee Helsingin poliisilaitoksella ennalta estävän toiminnan ryhmässä. Yhteistyö koulujen kanssa lähtee koulujen tarpeista.

Esimerkiksi jos oppilaat varastelevat lähikaupasta, poliisi voi tunnistaa opettajan kanssa­ varkaita valvontakameran kuvista ja ­pitää näille kasvatuskeskustelun. Tai jos ­koulussa on kannabiksen hajua, poliisi voi pitää valistustunnin.

Maran mukaan Helsingin kouluista tulee tällä hetkellä eniten sosiaaliseen mediaan ­liittyviä kyselyjä, esimerkiksi kiusaamisesta ­tai alastonkuvien levittelystä.
 

Koko kylä kasvattaa

Apulaisrehtori Pia Pietikäinen ­Helsingin ­Kontulan yhteislyseosta sanoo, että yhteistyö poliisin kanssa järjestyy monesti jonkin ­kolmannen tahon kautta. Esimerkiksi Vartiokylän Lions Club järjestää huumeiden vastaista toimintaa ja Aseman lapset -järjestö työsken­telee väkivallan ehkäisemiseksi.

Pietikäisen mukaan Kontulan alueen toimijat pitävät muutenkin paljon yhteyttä. Mukana tietojen vaihdossa on esimerkiksi kouluja, vartijoita, poliiseja ja sosiaalityöntekijöitä.

– Se on sellaista kuulostelua puolin ja toisin, siitä, mitä on meneillään.

Koulun henkilökunta voi pyytää poliisilta neuvoa myös suoraan. Yhteistyötä johtaa ­kuraattori, joten opettajat ovat harvoin tekemi­sissä poliisin kanssa.

– Olemme saaneet tänne poliisin aina, kun olemme tarvinneet.
 

Poliisi neuvoo myös virtuaalisesti youtube.com/poliisitube