Jari Metsämuuronen on huolissaan siitä, että nuorten matematiikan taidot eriytyvät jo varhain ja erot säilyvät läpi toisen asteen.

taululla

Matikka jakaa lukiolaiset kahteen kastiin

Liian moni lukiolainen luovii matematiikan kurssit läpi oppimatta juuri uutta, kertoo Karvin erikoisasiantuntija Jari Metsämuuronen. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi tutki, miten matematiikan oppimispolku kulkee peruskoulun ­kolmannelta toisen asteen loppuun.

Riitta Korkeakivi teksti / Annika Rauhala kuva / Opettaja 5/2017

Ketkä lukiossa oppivat ja ketkä eivät?

Pitkän matematiikan lukijat oppivat paljon uutta lukiossa ja osaavat matematiikkaa hyvin lukion jälkeen. Toisaalta osa lukiolaisista ei kirjoita matematiikkaa ylioppilaskokeessa lainkaan. He valitsevat lyhyen matematiikan kursseista vain pakollisen minimimäärän ja opintojen päättyessä heidän matematiikan taitonsa ovat keskimäärin peruskoulun yhdeksännen luokan tasolla.

Pakollisia kursseja matematiikassa on 6, mutta joissakin lukioissa niitä on tarjolla jopa 25.

Tyttöjen usko omaan osaamiseensa on heikompi kuin pojilla. He eivät myöskään valitse pitkää matematiikkaa yhtä usein kuin pojat, vaikka taidot siihen riittäisivät.

Mitä se haittaa, jos kaikki eivät osaa ­matikkaa?

Nuorten keskinäinen samoin kuin tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvo on uhattuna. Erityi­sesti tytöt tipahtavat ulos monista hyvistä ­ammateista, koska eivät ­uskalla valita pitkää matikkaa, jota jatko-opinnoissa vaaditaan. Kaikilla nuorilla ei ole toisen asteen opintojen jälkeen samoja edellytyksiä hallita henkilökohtaista talouttaan, käydä kauppaa, ottaa lainaa tai toimia kansalaisena ylipäätään.

Pitäisikö matematiikka palauttaa pakol­liseksi aineeksi ylioppilaskokeeseen?

Karvi suosittelee ylioppilaskokeen kehittämistä niin, että matematiikan osaamista mitattaisiin ylioppilastutkinnossa kaikilta. Käytännössä se tarkoittaisi, että matematiikka sisältyisi tutkinnon yleisosaan.

Näyttää siltä, että ylioppilaskoe motivoi oppimaan matematiikkaa. Siksi voisi olla mielekästä vaatia kaikilta lukion käyneiltä matematiikan osaamisessa perustaso, joka olisi korkeampi kuin peruskoulun lopussa.

Harvinaisen laaja seuranta

Karvi seurasi samoja opiskelijoita kolmannelta luokalta lukion tai ammatillisen koulutuksen loppuun. Seurannan lopussa arvioitavia oli yli 2 000. Suomalaisten matemaattisia taitoja ei ole aiemmin arvioitu näin laajana kansallisena pitkittäisseurantana.

Seuranta osoitti, että matematiikan osaaminen eriytyi jo varhaisina kouluvuosina, mutta erityisen selkeää osaamistason vaihtelu oli peruskoulun yläluokista eteenpäin toisen asteen koulutuksen loppuun. Oppilaat, jotka olivat aluksi heikkoja,­ ­pysyivät useimmiten heikolla ­tasolla koko oppimispolkunsa.

Karvin matematiikan pitkittäisarvioinnin julkistamisseminaari pidetään 14. maaliskuuta Helsingissä. Avoimessa seminaarissa etsitään yhdessä keinoja parempaan ja tehokkaampaan matematiikan oppimiseen. ­Seminaariin voi ilmoittautua 12.3. mennessä Karvin nettisivuilla. Seminaaria voi seurata suorana verkossa.

karvi.fi

Lue myös > oaj.fi > Karvi tutki: Osaamiserot matematiikassa hälyttävän suuria