pääkirjoitus

Tätä ongelmaa ei virallisesti ole

Marja Puustinen teksti / Opettaja 5/2017

Jos suostun sijaisuuteen toisessa lapsiryhmässä, oma ryhmäni jää siksi aikaa ilman opettajaa, pahoittelee lastentarhanopettaja.

Onko laaja-alaisen erityisopettajan suostuttava painostuksen alla luokanopettajan sijaiseksi? ihmettelee erityisopettaja.

He puhuvat yleisestä ongelmasta, jota ei virallisesti ole olemassa: sijaiskiellosta. Sellainen on jopa joka neljännessä päiväkodissa ja koulussa, ja kiellot ovat yleistyneet myös ammatillisissa ja muissa oppilaitoksissa.

Tämä selvisi viime syksynä OAJ:n luottamusmieskyselyssä. Työnantajat kuitenkin kieltävät kysyttäessä niiden olemassaolon, johtaahan käytäntö usein lainvastaisiin tilanteisiin.

Harmaalla alueella ovat myös ”vahvat vetoomukset” sijaisten ottamatta jättämisestä, mutta niitäkin on viime aikoina kuultu.

Käytännössä kielto tarkoittaa, että opettajalle ei palkata sijaista, jos hänen arvellaan olevan poissa korkeintaan muutaman päivän. Osassa kuntia sijaisen saa ottaa vasta neljän päivän poissaolon jälkeen. Pahimmillaan yksi opettaja saattaa joutua vastaamaan oman toimensa ohella toistuvasti muiden opettajien ryhmistä.

Äkilliset tilanteet ovat asia erikseen, mutta äkillisyys menee nopeasti ohi, eli työnantaja ei saisi vitkutella sijaisen hankkimisessa.

Usean ryhmän väliä seilaava opettaja ei pysty takaamaan turvallisuutta tai työrauhaa. Opettamista tai sen suunnittelemista ei näissä tilanteissa voida edes edellyttää. Oto-opettajan ryhmissä opiskelu tarkoittaakin videoiden katsomista, itsenäistä lukemista, askartelemista j leikkimistä.

Valtaosa perusopetuksen sijaiskielloista on johtanut opetusryhmien yhdistämiseen ja siihen, että erityisopetus ja tukiopetus – sekä opetussuunnitelman mukainen opetus – jäävät saamatta. Korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa opiskelijat opiskelevat sitten itsekseen.

Tämän vuoksi opetusta jää saamatta arviolta tuhansia tunteja vuodessa. Piiloleikkuri riistää lasten, nuorten ja aikuisten oikeuden opetukseen ja sen laatuun sekä turvalliseen oppimisympäristöön. Opettajat uuvutetaan ja ilmapiiri pilataan sijaiskikkailuilla. Puhumattakaan siitä, mitä tällä tehdään koulutuksen tasa-arvolle: sijaiskieltopaikoissa saa huteramman opetuksen kuin siellä, missä sijaisuudet hoidetaan asiallisesti.

Entä mitä huoltajat tai kuntapäättäjät tästä sanovat? On täysin sattuman varassa, kantautuuko tieto heille. Ainoa tapa olisi mennä päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin vaatimaan vastausta siihen, miten opettajien sijaistamiset on järjestetty. Tätä todella toivoisi entistä useampien kysyvän.

Moni koulutuksen järjestäjä myös sysää tietoisesti oman vastuunsa asiasta rehtorien niskoille. Rehtoreilla ja esimiehillä kun on yleensä oikeus poiketa sijaiskiellosta – ja moni myös suoraselkäisesti poikkeaa.

Marja Puustinen
marja.puustinen@oaj.fi
Twitterissä @puustiska

Rasti ruutuun, jos haluat kalenterin

Kalenteri yhdistää ja erottaa OAJ:n jäseniä. Sähköinen kalenteri on yhä useamman päivittäinen apuri, eikä jokainen sen käyttäjä ymmärrä paperikalenterin käyttöä.

Paperiversion suosijoilla on omat painavat perusteensa. Käsin kirjaamisen puolustajat ja sormin naputtelemisen suosijat elävät sopuisasti samoissa opettajanhuoneissa. Itsemääräämisoikeutta puolustavat tässä asiassa kaikki – ja hyvä niin.

Nyt kun tämän vuoden kalenterissa on päästy keväisempien kuukausien makuun, olisi osattava miettiä jo ensi vuoden almanakkaa. Seuraava OAJ:n kalenteri pitää nimittäin pyytää erikseen, mikä on aivan uusi käytäntö.

Pyytäminen tapahtuu rasti ruutuun -periaatteella. Tee se näin: Klikkaa itsesi osoitteessa www.oaj.fi oikeasta yläkulmasta jäsensivuille ja kirjaudu sinne. Oikean yläkulman Omat tiedot -otsikon klikkauksen jälkeen etsi Jäsentiedot-välilehti. Siellä pistät rastin ruutuun, jos haluat saada kalenterin kotiisi. Ruksausaikaa on lokakuun puoliväliin asti.

Samalla voit päivittää jäsentietosi, lue lisää tämän lehden sivulta 12.

MP