S2-opettaja Henna Pirskanen kiertää luokassa ja huolehtii, että asiat tulevat ymmärretyiksi. Naila ja Jami tekevät kirjan tehtäviä.

teemana opettajankoulutus

Kulttuurien moninaisuus tuli jäädäkseen

Opettajat kaipaavat uusia pedagogisia työkaluja voidakseen opettaa kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisia luokkia ­parhaalla mahdollisella tavalla. Opettajankoulutus kuitenkin laahaa perässä.

Arja Krank teksti / Veikko Somerpuro kuvat / Opettaja 5/2017

Opetat kasiluokkalaisille Suomen historiaa ja yrität virittää keskustelua siitä, kuinka tynkäeduskunta vahvisti monarkian valtiomuodoksi. Vain osalla oppilaista on käsitys, mitä puhut. Muut turhautuvat ja alkavat heilua pulpeteissaan.

Seuraavan viikon kokeissa osa ei ­ymmärrä edes koekysymyksiä. Haluaisit, että kaikki ­oppivat, mutta on turhauttavaa, kun tuntuu, että aika ja taidot eivät riitä.

Vastaava tilanne on monelle opettajalle arkipäivää. Syiden lista on pitkä: Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia oppilaita on yhä enemmän. Koulun kieli on vieras myös osalle suomea äidinkielenään puhuvista. Oppilaiden lukutaito on heikentynyt, ja he eivät aina ymmärrä vaikeimpien sanojen merkitystä. Jotkut eivät koskaan aiemmin ole kuulleet tunnilla esiin tulevista asioista.

Uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi, että kaikille oppilaille, kulttuurisesta ja kielellisestä taustasta riippumatta, tarjotaan parhaat eväät oppimiseen. Jokaiselta opettajalta odotetaan nyt kielitietoisuutta eli kykyä opettaa oman oppiaineensa kielenkäyttöä ja tekstilajeja.

Hieno periaate saattaa lisätä esimerkiksi reaaliaineiden opettajien tuskaa.

– Opettajat ovat huomanneet tarvitse­vansa lisää tietoa monikielisten oppijoiden opettamisesta.­ Moni kaipaa täydennyskoulutusta, josta saisi uusia työkaluja, Suomi toisena kielenä -opettajien yhdistyksen puheenjohtaja, yliopisto-opettaja Jenni Alisaari Turun yliopiston opettajankoulutuslaitokselta toteaa.

Turun yliopistossa selvitettiin viime keväänä opettajien­ valmiuksia kieli- ja kulttuuritietoiseen opetukseen. ­Valtakunnallisesta aineistosta kävi ilmi, että valmiuksia ­on vähän.

– Motivaatiota kyllä riittäisi. Monilla opettajista ei vain ole käsitystä, mitä kielen kehittyminen tarkoittaa, Alisaari kuvailee.

Tämä asettaa ison vaatimuksen opettajankoulutukselle, koska sekä perusopinnoissa että täydennyskoulutuksessa kieli- ja kulttuuritietoisuutta täytyy käsitellä huomattavasti nykyistä laajemmin.

– Myös opettajankoulutuksessa kielitietoisuudesta pitäisi tulla luonnollinen osa kaikkien oppiaineiden opetusta.

Nykyiset täydennyskoulutukset eivät Alisaaren mukaan riitä vastaamaan jo työssä olevien opettajien toiveisiin ja tarpeisiin.

Turun yliopistoon on esimerkiksi tullut paljon toivomuksia koulutuksista, joista saisi vinkkejä, miten monikielisen oppilaan luetun ymmärtämistä ja kirjoittamista voitaisiin tukea eri oppiaineissa. Opettajia askarruttaa myös, miten opetuskieltä vasta opettelevan oppilaan osaamista eri oppiaineissa pitäisi arvioida.

Opetusministeriö asetti tammikuussa 2016 Opettajankoulutusfoorumin uudistamaan opettajankoulutusta. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelma julkistettiin loppuvuodesta. Siitä löytyy vain yksi kulttuuria ja kieltä sivuava maininta: ”Opettajankoulutuksen kulttuurista moninaisuutta vahvistetaan.”

Moninaisesta kulttuurista puhutaan myös opsissa. Mutta mitä se pitää sisällään?

– Monikulttuurisuus kuvaa tilaa, jossa yhteiskunnassa on monia kulttuureita, mutta ne eivät keskustele keskenään. Kulttuurinen moninaisuus taas on käsitteenä laajempi eikä ole maahanmuuttoon liittyvä asia. Se kertoo, että ihmiset ovat ylipäätään erilaisia ja tulevat erilaisista lähtökohdista. Jokainen meistä tarvitsee taitoja kohdata muita ihmisiä ja asettaa itsensä toisen asemaan, opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta selventää.

Nissilän mukaan viimeistään nyt on hyvä ymmärtää, että kulttuurinen moninaisuus ei ole ohimenevä asia ja siihen tarvitaan koulutusta.

– Opettajankoulutuslaitosten pitäisi elää ajassa ja pystyä reagoimaan nopeasti. Kaikilla opettajiksi koulutettavilla ja työssä olevilla pitäisi olla kunnon tietopohja erilaisten ihmisten kohtaamiseen ja pedagogiset valmiudet opettaa luokassa, joka on kulttuurien ja kielten rikastama.

Vantaalaisen Länsimäen koulun kolmasluokkalaiset viittaavat innokkaasti. Yhdistetyllä äidinkielen ja suomi toisena kielenä -tunnilla on luettu ja mallinnettu Roald Dahlin Iso kiltti jätti -kirjan ensimmäistä lukua. Yhdessä on mietitty kirjassa olevia sanontoja ja tekstin rakennetta.

Nyt ollaan vaiheessa, jossa tekstin pohjalta keksitään yhteinen kertomus.

– Yhteistä tarinaa ideoidaan vuorotellen ja välillä oppilaat kirjoittavat myös omia tarinoitaan, kertoo S2-opettaja Henna Pirskanen kertoo. Hän on toinen luokassa työskentelevistä opettajista.

Länsimäen koulussa aikuiset lukevat paljon lapsille.
 

Pirskanen muistelee syksyä 2012, jolloin silloisista oppilaista iso osa ei osannut lukea tarkasti tai pystynyt juurikaan tuottamaan omaa tekstiä.

– Vanhaan tyyliin ei voinut jatkaa. Koulussa päätettiin satsata uuteen ajatteluun ja pedagogiikkaan. Välineeksi valikoitui Australiassa kehitetty Reading to Learn -menetelmä.

Kielitietoisen lukemisen ja kirjoittamisen menetelmässä aikuinen lukee lapselle vuorovaikutteisesti: Lukemisen aikana keskustellaan sanoista ja asioista. Opittu jalostuu, kun lapsi kirjoittaa omia tekstejä. Menetelmä sopii kaikkiin oppiaineisiin.

– Joidenkin tutkimusten mukaan lapsen ymmärtävän lukutaidon kehittyminen vaatii, että hänelle on luettu jo ennen koulun aloitusta tuhat tuntia kirjallisuutta. Tämä toteutuu yhä harvemmin. Yritämmekin koulussa paikata tätä puutetta.

Koulusta lähetettiin viisi luokanopettajaa Vantaalla järjestettyyn täydennyskoulutukseen australialaisen kouluttajan oppiin.

– Jaoimme oppimaamme muille opettajille. Kun opetimme yhdessä, osaaminen kertautui.

Rakenteet muuttuvat hitaasti ja vaativat kärsivällisyyttä.

– Ymmärrän hyvin, että jotkut ahdistuvat muutoksen edessä. Heti ei kuitenkaan tarvitse osata kaikkea. Koulutuksen ja muutoksen läpikäyneenä voin sanoa, että vaiva on sen arvoinen. Olemme saaneet palautettua luokkiin tasavertaista oppimista ja oppilaat pääsevät nyt aidosti osallistumaan opetukseen, Pirskanen sanoo.

Katse monikulttuurisuuteen

Kysyimme neljältä opettajankoulutuslaitokselta:
1. Miten teillä koulutetaan kieli- ja kulttuuritietoisia opettajia?
2. Miten aiotte tulevaisuudessa vahvistaa kulttuurien moninaisuuden opetusta?

Turun yliopisto
yliopisto-opettaja
Jenni Alisaari

1. Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssiin kuuluu pieni määrä S2-aiheista opetusta. Kaikille luokanopettajaopiskelijoille järjestetään pakollinen Monikielinen pedagogiikka ja toisen kielen oppiminen -kurssi. Kulttuuritie­toisuudesta luokanopettajaopiskelijoille on pakollinen kahden tunnin luento. Valinnaisena löytyy esimerkiksi Kulttuurisesti vastuullinen opettajuus -kurssi. Täydennyskoulutuskursseja on sekä Turussa että Raumalla.
2. Koulutuksia on tulossa lisää. Olemme useiden suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa hakemassa opettajankoulutuksen kehittämisen hankerahoitusta kieli- ja kulttuuritietoisen opettajankoulutuksen kehittämiseen.
utu.fi/mmo

Itä-Suomen yliopisto
kasvatustieteen professori
Pertti Väisänen

1. Kaikille opettajaopiskelijoille pakollisena opettajan pedagogisissa opinnoissa on viiden opintopisteen laajuinen kurssi Kasvatus moninaisuuden kulttuureissa. Aihetta käsitteleviä valinnaisia kursseja ja opintojaksoja on useita. Englanninkielinen verkko-opintoina toteutettava sivuaine Professional Intercultural Competence on avoin Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille. Täydennyskoulutusta tarjoamme avoimessa yliopistossa.
2. Uskoisin monikulttuurisuuden painoarvon lisääntyvän. Savonlinnan kampuksen Kotoutuminen taidolla ja taiteella -hankkeesta odotamme runsaasti materiaalia, jonka avulla voidaan edistää opettajaopiskelijoiden monikulttuurisuustietoa ja globaalikasvatusta.
hae.uef.fi/avoin-yliopisto

Oulun yliopisto
koulutuspäällikkö
Helena Seppälä

1. Monikulttuurisuustaitoja käsitellään varsinkin aineopintojen interkulttuurisen kasvatuksen kurssilla mutta myös muilla kursseilla läpileikkaavasti. Kielitietoisuutta käsitellään äidinkielen ja kirjallisuuden monialaisissa opinnoissa, S2-valinnaiskurssilla ja harjoitteluissa. Tarjolla on myös viisivuotinen luokanopettajan ohjelma Intercultural Teacher Education, Multiculturalism-sivuaine ja Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa -kurssi sekä valinnaisissa Early Learning and Education in Multicultural Contexts.
2. Teemojen käsittelyä vahvistetaan Moninaisuus koulussa ja kasvatuksessa -kurssilla, ja S2-valinnaiskurssi laajenee. Kielitietoisuus on yhtenä teemana Ilmiöiden monilukutaito -kurssilla. Täydentävän koulutuksen hankkeissa tuotetaan lisää koulutuksia.
oulu.fi/taydennyskoulutus/ede

Åbo Akademi, Vasa
Professor i pedagogik
Fritjof Sahlström

1. Obligatoriska kurser inom Ämnesdidaktik, ämnen och ämneshelheter i grundläggande utbildning: Finska och främmande språk. Modersmål och litteratur som språkfostrande ämne. Pedagogik, ämnesstudier: Multikulturell pedagogik, biämnen: Culture and realia of the English-speaking world och Språksociologi. Många valfria kurser. Ämneslärarna: t.ex. pedagogikkurs Kommunikation, relationer och medier i skolan.
2. Det finns ett behov att ­vidareutveckla både lärarutbildningen och fortbildningen med tanke på minoritet som möter mångfald. Och speciellt beträffande ämneslärarna.
cll.fi