Ammatillinen opettajankoulutus ei ole norsunluutornissa, vaan mukana samassa muutoksessa kuin ammattiopistotkin. Näin vakuuttavat opettajankoulutuksen kehittäjät Hanna Ilola ja Päivi Karttunen Tampereelta ja Anu Raudasoja ja Seija Mahlamäki-Kultanen Hämeenlinnasta.

teemana opettajankoulutus

Rivit tiiviiksi

Ammatillinen opettajankoulutus valmistaa opettajat leikkausten ja uudistusten jälkeiseen aikaan.

Salla Hongisto teksti / Ari Korkala kuvat / Opettaja 5/2017

Koulutustarjonnan kaventumista ja tiivistettyä tilankäyttöä. Suuntautumisvaihtoehtojen ja valinnaisuuden vähentymistä. Paikoin irtisanomisia.

Muun muassa näin näkyvät koulutusleikkaukset koko ammatillisessa koulutuksessa. Siitä huolimatta pyyhe ei missään nimessä loju kehässä, vaan sillä pyyhitään hikeä, joka valuu työskentelystä vastoinkäymisten ylittämiseksi.

Suomen viisi ammatillista opettajakorkeakoulua Haaga-Helian, Hämeen, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen ammattikorkeissa käyvät yhdessä kohti uutta.

Koulutuksesta on leikattu jo kaksi hallituskautta putkeen. Ammattikorkeakoulujen rehtoriverkoston Arenen tilastojen mukaan ammattikorkeiden­ ­valtionrahoitus on pudonnut vuodesta 2012 ­parillasadalla miljoonalla vajaaseen 800 miljoonaan euroon. Ammatilliseen opettajankoulutukseen on korvamerkitty kaksi prosenttia amk-rahoituksesta eli noin 16 miljoonaa euroa.

Vastauksena leikkauksiin opettajakorkeakoulut ovat tiivistäneet sekä keskinäistä yhteistyötään että kontakteja ammatillisen toisen asteen koulutukseen.

– Kehittämisen buusti on kova, yhdessä olemme vahvempia, TAMKin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Hanna Ilola kehuu.

Hän kertoo, että ammatillisen opettajankoulutuksen kehittäjät ovat yhteyksissä toisiinsa lähes päivittäin.

Ammatilliseen opettajankoulutukseen otetaan Tampereella tänä vuonna 250 opiskelijaa, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna, Hanna Ilola kertoo.

Tampereella yksi tapa vastata säästö­vaateisiin on ollut se, että ammatti­korkean ja yliopiston opettajankoulutukset löivät viisaat päänsä yhteen parisen vuotta sitten.

Tampereella opettajaksi opiskelevat ovat nyt syksystä asti voineet valita kursseja molemmista korkeakouluista. TAMKin opiskelijat saavat poimia yliopistosta vertailevan kasvatustieteen opintoja. Yliopisto-opiskelijat puolestaan voivat jatkossa ­suorittaa esimerkiksi erityis- ja opinto-ohjaaja­opintoja amkin puolella.

Opintojen avaaminen oppilaitosten välillä on askel kohti Tampere3:a, joka käynnistynee vuonna 2019. Tampere3 on Tampereen amkin, yliopiston ja teknillisen yliopiston korkeakouluyhteisö, jossa opetetaan ja opiskellaan ristiin eri korkeakoulujen välillä.

Tampere3 antaa mahdollisuuden jopa uusiin koulutusavauksiin, esimerkiksi opiskeluhuollon kehittämiseen, koska samassa koulutusyhteisössä opetetaan niin sosiaalityöntekijöitä, lääkäreitä kuin opettajiakin.

– Lisäksi teemme yhdessä tutkimus- ja kehitys­työtä koulutuksen käytäntöjen kehittämiseksi, ­TAMKin vararehtori Päivi Karttunen täsmentää.

Päivi Karttunen kertoo, että TAMKissa kehittyvä pedagoginen osaaminen ja sen tutkiminen on nostettu koko oppilaitoksen painotusalueeksi.

TAMK on sopeutunut leikkauksiin hiljalleen neljän vuoden ajan. Samalla tavoin Hämeen ammattikorkeassa on vältytty massiivisilta kertaleikkauksilta.

HAMKissa säästöä on haettu tilojen yhdistämisillä. Työsuhteita on päättynyt, mutta välillä on voitu rekrytoidakin.

– Olemme organisoineet kaiken mahdollisen uudelleen. Tilanne on tällä hetkellä kohtalainen, ellei jopa hyvä, ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Seija Mahlamäki-Kultanen sanoo.

HAMKissa on otettu käyttöön digitaaliset osaamismerkit, joilla opettajaksi opiskeleva tai opettaja pystyy tuomaan osaamistaan esille. Opiskelija voi esimerkiksi järjestää työpajan, jossa hän opettaa muille sosiaalisen median käyttöä. Vastineeksi hän saa somekehittäjämerkin eli digitaalisen todis­tuksen.

Hämeenlinnassa opettajankoulutukseen otetaan tänä vuonna 450 opiskelijaa opot ja erityisopettajat mukaan lukien. Se on kymmenen vähemmän kuin viime vuonna, Seija Mahlamäki-Kultanen kertoo.

– Kaikkea ei tarvitse opettaa tietyillä luennoilla kaikille yhtä aikaa. Itse suoritan osaamismerkkejä kielissä, Mahlamäki-Kultanen kertoo.

Lisäksi HAMKiin on perustettu pari vuotta sitten tutkimusyksikkö, joka tutkii esimerkiksi ammatillisen opettajan muuttuvaa uraa.

Koska ammatillisesta opettajankoulutuksesta valmistuvat opettajat työskentelevät pääosin ammattiopistoissa, alan muutokset heijastuvat suoraan opettajankoulutukseen. Ammatillista toista astetta on kurjistettu jo vuosia, mutta tänä vuonna käsillä on 190 miljoonan jättileikkaus.

HAMKin koulutuspäällikön Anu Raudasojan havainnot ­ammattioppilaitoksista ovat karuja: Opetustuntimäärät ovat pienentyneet reilusti ja opetus­tiloja on supistettu ja keskitetty kaupunkeihin. Itsenäistä opiskelua on enemmän ja ryhmäkoot ovat kasvaneet huimasti. Töitä ei enää riitä kaikille.

Lisäksi työelämässä opitaan aiempaa enemmän.

– Leikkaukset näkyvät jo opetuksessa. Joissakin kouluissa ei ole varaa uusia opetuksessa käytettäviä välineitä. Ainoa vaihtoehto on löytää työpaikka, jossa asian voi opettaa, Raudasoja toteaa.

Anu Raudasojan mukaan opettajankoulutuksella menee hyvin, mutta joskus työn ohessa opiskele­vien on vaikea saada virka­vapaata opiskelua varten.

Ammatillista toista astetta myllertää leikkausten lisäksi sen kokonaisvaltainen uudistus, reformi, jonka mukaan opettajasta tulee yhä enemmän oppimisprosessin ohjaaja. Reformin lakiluonnos on lausuntokierroksella maaliskuussa.

– Koska opiskelijat tulevat meille työelämästä, heillä on valmiita kysymyksiä pohdittavaksi. Niiden kautta opettajuutta aletaan sitten rakentaa, TAMKin Päivi Karttunen kertoo.

Reformi uudistaa ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat, ja siksi uusiksi menevät myös opettajankoulutuksen opsit. Valmentavaa ja mentoroivaa otetta tarvitaan aiempaa enemmän, kun opiskelussa siirrytään kohti yksilöllisiä oppimispolkuja ja lisääntyvää työssäoppimista.

Verkko-opintoja on kehitetty uuden tueksi. Esimerkiksi HAMKissa kokonaisia koulutuksia, kuten opinto-ohjaajakoulutus, on siirretty pitkälti verkkoon.

Kun oppimisympäristöt monipuolistuvat, opettajan pitää osata tunnistaa niissä tapahtuva oppiminen, jotta se voidaan hyväksilukea opiskelijan opintoihin. Opettajilta vaaditaan myös aiempaa enemmän yhteistyötä, koska opetusta tehdään pitkälti tiimeissä.

Reformissa nuorten ja aikuisten toiseen asteen koulutusta nivotaan tiukasti yhteen. Se taas kysyy kykyä ohjata eri-ikäisiä.

Vaikka oppimisympäristöt elävät, opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi pysyvät edelleen opettajuuden ytimenä.

Opettajankoulutuksen kehittäjien mielestä ­reformi itse asiassa vain korostaa ammatillisten ­opettajien pedagogista osaamista. Esimerkiksi opiskelijan arviointi kuuluu heistä ehdottomasti opettajalle, ja tämä pitäisi saada kirjattua valmisteilla olevaan lakiin. Varsinkin, kun työssäoppimista on aiempaa enemmän, opettaja tarvitaan rinnalle, jotta reformin ajama kokonaisvaltainen ja yksilöllinen oppiminen olisi mahdollista.

– Sehän on päivänselvää, että ylioppilastutkinnon arvioi opettaja. Miksi näin ei voi olla ammatillisella puolella? Kyse on opiskelijoiden jatko-opinnoista ja työllistymisestä. Epäpätevän tekemä arviointi on sattumanvaraista, Seija Mahlamäki-Kultanen huomauttaa.

Ammatillisia erityisopettajia koulutetaan ­jatkossakin kohtaamaan opiskelijoita, joilla on ­pulmia oppimisessa ja elämänhallinnassa. Opinto-ohjaajien koulutuksessa korostetaan henkilö­kohtaista ohjaamista.

– Meidän kaikkien ammatillisella puolella työskentelevien on katsottava peiliin. Vanhat käsitteet pitää purkaa alta pois, ja siihen menee aikaa. Tutkimusten mukaan jopa 3–4 vuotta, Mahlamäki-Kultanen korostaa.

Helppoa ei tule olemaan, sillä leikkausten ja reformin ajoittaminen samaan syssyyn on kehittäjistä huono ajatus.

– Työntekijät samastavat uuden mallin leikkauksiin, vaikka mallissa on paljon hyvää. Leikkaukset ovat aina kriisi, Mahlamäki-Kultanen sanoo.

Kehittäjien mielestä selkeä johtaminen ja riittävä uudelleenkouluttautuminen ovat olennaisia opettajien kehittymisessä. Sekä TAMKissa että HAMKissa opettajilla on omat kehittymissuunnitelmansa ja mahdollisuus täydennyskoulutukseen. Esimerkiksi kehityskeskusteluissa pohditaan, miten uusi projektiperustainen oppiminen tulee näkymään jokaisen työssä.

Saman pitäisi opettajakouluttajien mielestä toteutua myös ammatillisella toisella asteella. Tässä opettajankoulutus on tiukasti mukana tarjoamalla opettajille ajan tasalla olevaa täydennyskoulutusta ja käytäntöjä kehittävää tutkimusta.

Monimuotoista aikuisopiskelua

  • Ammatillinen opettajankoulutus on luonteeltaan aikuisopiskelua. Opinnot järjestetään verkko-opintoina tai monimuoto-opiskeluna.
  • Koulutus on suunnattu erityisesti ammatillisten oppilaitosten ja ammatti­korkeakoulujen opettajille ja niille, jotka aikovat ­näihin tehtäviin.
  • Ammatillista opettajan­koulutusta järjestävät Haaga-Helia-­ammattikorkeakoulu ­sekä ­Hämeen, ­Jyväskylän, ­Oulun ja ­Tampereen ammatti­korkeat.