Mari Orkolan ohje on selvä: Oppilaiden pitää antaa etsiä, kokeilla, löytää ja epäonnistua. Vain sillä tavalla heistä voi kasvaa oppimista rakastavia, omatoimisia ja itseensä luottavia ihmisiä.

esillä educassa

Aloitetaan alusta

Suomen digiosaavin opettaja toivoo jarrua digiloikkaan. Opettajille on annettava aikaa ja ymmärrystä, jotta teknologia saadaan käyttöön luonnollisena osana oppimista.

Riitta Korkeakivi teksti, Ari Korkala kuvat / Opettaja 3/2017

Luokanopettaja ja tuutori Mari Orkola ymmärtää hyvin, miksi hänen vetämistään kursseista juuri Aloitetaan alusta -kurssi kiinnostaa opettajia eniten.

Moni opettaja on joutunut loikkaamaan tuntemattomaan ilman, että on koskaan ehtinyt ymmärtää perusasioita. Hän on ehkä ollut vuosia perhe- ja hoitovapaalla ja huomaa töihin palatessaan, että kaikki on muuttunut. Oppikirjojen tilalla ovat sähköiset materiaalit ja atk-luokan paikalla kärryllinen läppäreitä tai tabletteja, joita suositellaan käytettäväksi päivittäin.

– Nämä opettajat ottavat laitteita ja materiaaleja tunnollisesti käyttöön usein epävarmoina ja ahdistuneina. Itsevarmasta ja pätevästä opettajasta on tullut muutamassa vuodessa aloittelija, jota vastavalmistuneet kollegat auttavat, jos heillä on aikaa.

Mari toivoo, että jokaisessa koulussa mietittäisiin hetki tätä ilmiötä ja sitä, täytyykö toimintakulttuuria muuttaa.

– Kokeneiden opettajien osaamista ja ryhmänhallintataitoja pitää arvostaa. Ei saa sortua ajattelemaan, että digitaitava opettaja on muita parempi.

Hallituksen päätös kouluttaa 2 500 tutoropettajaa on Marin mielestä loistojuttu. Vertaistuelle on huutava tarve.

– Tuen piiriin olisi houkuteltava erityisesti ne opettajat, jotka eivät helposti pyydä apua. He osaavat käyttää vähän sitä ja tätä, mutta eivät hallitse kunnolla perusasioita.

Hämeenlinnassa vertaistukea on annettu jo viitisen vuotta ja Seminaarin koulussa toista luokkaa opettava Mari on yksi kaupungin alueellisista tvt-opettajista.

Tabletit ja tietokoneet ovat Marin tokaluokkalaisille yhtä luonnollisia välineitä kuin kynä tai virkkuukoukku. Tekniset välineet ovat kotona viihdekäytössä mutta koulussa työkaluja.

– Opettajan on säilytettävä ne arvot, tiedot ja taidot, joita hänelle on vuosien saatossa kertynyt ja samalla opetettava lapsille ominaisia työtapoja.

Ohjatessaan kollegojaan Mari etsii keinoja, joilla monipuolistaa, elävöittää ja helpottaa lapsen ­oppimista.

– Jos työtavat tuntuvat hankalilta, opettajan pitää tehdä muutoksen eteen töitä ja mennä epämukavuusalueelleen. Niin oppilaatkin joutuvat usein tekemään.

Mari opastaa luokanopettaja Helena Sannikkaa tietotekniikan saloihin.
 

Mari myöntää, uudet työtavat voivat tuntua ahdistavilta ja pelottaviltakin. Silti teknologiasta voi tulla oikea käsi sen sijaan, että se olisi pelkkä peukalo keskellä kämmentä.

– Parhaimmillaan digitaaliset laitteet helpottavat kaikkea tekemistä: yhteistyökuvioita, oppimisen monipuolistamista ja seurantaa, raportointia, arkistointia sekä yhteydenpitoa vanhempien kanssa.

Mari muistuttaa, että oppimista ei saa perustaa laitteiden varaan. Pahimmillaan ne voivat yksi­puolistaa, puuduttaa ja vaikeuttaa oppimista, vaikka niiden pitäisi toimia päinvastoin.

– Teknologia ei ole joko tai vaan sekä että. ­Toisen kohtaamisen taito, hyvät tavat, käden­taidot, luovuus ja kosketus luontoon säilyvät vaikka oppimistavat muuttuvat.

Monia opettajia pelottaa sekin, että laitteet pettävät. Jos jokin asia ei toimi, Mari keksii toisen tai kolmannen keinon.

– Digiosaava opettaja ei menetä hermojaan, jos tietokone näyttää virheilmoitusta. On totta, etteivät laitteet aina toimi. Se ei kuitenkaan johdu siitä, että opettaja ei osaa, Mari rohkaisee.

Mari sekä tokaluokkalaiset Ruut Isotalo ja Fanni van der Steen ratkovat matemaattisia ongelmia älytaulun ääressä.

Monipuolisuus on Marin mielestä yksi digikeskustelun avainsanoista. Saman asian voi opettaa eri tavoilla.

On lapsia, jotka oppivat opettajan menetelmistä huolimatta, mutta yksipuolisuus tappaa innon ja luovuuden. Saman tekee liiallinen opettajajohtoisuus ja lapsen oppimis- ja oivalluskyvyn aliarvioiminen.

Suomalaisissa kouluissa eletään Marin mukaan murrosvaihetta, jossa lapset saavat helposti yksipuolista opetusta: digiä on joko liikaa tai sitä ei ole lainkaan. Ihannetilanteessa työtavat vaihtelevat ja erilaiset laitteet ja sähköiset materiaalit ovat työ­kaluja muiden joukossa.

– Liikkuva kuva, ääni, interaktiivisuus, tiedonhaun sujuvuus ja yksilölliset tehtävät elävöittävät oppimista ja antavat mahdollisuuden lähestyä opittavia asioita omista mielenkiinnon kohteista käsin.

Mari Orkola on varma siitä, että tulee vielä aika, jolloin digitaalisia välineitä ei erotella muista oppimisen välineistä, vaan ne ovat luonnollinen osa oppimista ja tasavertaisesti käytössä kaikissa luokissa.

Mari Orkola

  • Luokanopettaja ­ja alueellinen tvt-opettaja.
  • Opettaa peruskoulun toista luokaa Ojoisten lastentalossa Seminaarin koulussa Hämeenlinnassa.
  • Suomen digiosaavin opettaja.

 

Digiosaavin opettaja

  • Suomen digiosaavin opettaja hyödyntää luovasti ja määrätietoisesti nykyteknologiaa opetuksessaan pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.
  • Voittajan valitsi yleisön ehdotusten perusteella tuomaristo, jonka puheen­johtajana toimii erityisasiantuntija ­Jaakko Salo OAJ:stä.
  • Elektroniikka­valmistaja Epson järjesti kisan toista kertaa. Valinta julkistettiin Educassa ­tammikuussa.