pääkirjoitus

Opettaja ei ole joustomomentti

Marja Puustinen teksti / Opettaja 3/2017

Tämä vaikuttaa myrkytykseltä ja se leviää opettajien työpaikoilla. Vaikutus on välitön: työsuhdeturva on mennyttä, opettajaa nöyryytetään ja pelko leviää ympäristöönkin.

Parin viime kuukauden aikana se on iskenyt jo useiden koulutuskuntayhtymien ja yksityisten oppilaitosten opettajiin. Kymmeniä kokoaikaisia ammatillisten ja aikuisopettajien työsuhteita on osa-aikaistettu niin, että ilmiötä voi nimittää massaosa-aikaistamiseksi. Siitä seuraavat palkanalennukset ovat pahimmillaan jopa lähes 60 prosenttia. Kolmanneksen palkanalennus on hyvinkin tavallinen.

Jäljelle jäävällä palkalla ei elä kukaan. Opettajia on jo alkanut hakeutua tämän vuoksi muille aloille. Arki ja tulevaisuudensuunnitelmat pyörähtävät kerralla uusiksi mielivaltaisen ilmoituksen takia.

Samalla vinoutuneella vimmalla myrkytetään lukion opettajien työsuhteita esimerkiksi Jyväskylässä. Siellä lakkautettiin viime vuoden lopulla 20 lukion lehtorin virkaa kerralla ja tarjottiin tilalle osa-aikaisia tuntiopettajan tehtäviä. Jos ne eivät kelvanneet, opettajat uhattiin irtisanoa välittömästi.

Lain mukaan opettajia ei tässäkään asiassa saa käsitellä joukkona. Joka ikinen osa-aikaistaminen on perusteltava tuotannollis-taloudellisin syin eli osoitettava, että työ on vähentynyt eikä kokoaikaista työtä ole enää tarjolla. Nämä ehdot eivät läheskään aina ole täyttyneet.

Osa työnantajista on sanonut suoraan, että näin se saa itselleen ”joustomomentin”. Jos vaikka seuraavaksi lukukaudeksi ei tulekaan yhtä paljon opiskelijoita kuin nyt, osa-aikaistettujen tunneista voisi sitten kätevästi leikata. Alkuvaiheessa jotkut osa-aikaiset saattavat siis tehdä samat tuntimäärät kuin tähänkin asti, mutta pelko tulevista tuntivähennyksistä painaa koko ajan.

Joku työnantaja on esittänyt muitakin perusteluja: opettajan kehittämismotivaation, erityistaitojen tai laaja-alaisen käytettävyyden puutteen. Laittomia syitä jokainen.

Tällainen henkilöstöpolitiikka syö koulutuksen laatua ja myrkyttää työyhteisön ilmapiirin.

Opettajat joutuvat maksamaan siitä, että työnantaja ei kykene tekemään näinä aikoina tarvittavia rohkeita palvelurakenteen muutoksia. Opettajat kärsivät myös sekavasta ja poukkoilevasta rahoitusjärjestelmästä. Kun koulutuksen järjestäjät saavat tiedot tulevasta rahoituksestaan viime tingassa, paniikkijarrutuksessa opettajien annetaan lentää yli laidan. Kaikkia näitä opettajaryhmiä on rokotettu aivan liikaa myös irtisanomisilla.

Jos perusrahoituksen osuus olisi suurempi, rahoitusjärjestelmä ja sen myötä henkilöstöpolitiikka vakautuisi. Parempi ennustettavuus lisäisi suunnitelmallisuutta.

OAJ ei jää katsomaan tätäkään epidemiaa sivusta. Perusteettomat osa-aikaistamiset riitautetaan, ja se tie käydään loppuun asti.

Eikö ratkaisevassa asemassa olevia päättäjiä kiinnosta, onko koulutuksen järjestäjällä riittävästi kokoaikaisia opettajan virkoja? Säilyykö koulutuksen järjestämislupa niilläkin, jotka leikkaavat näin häikäilemättä tärkeintä resurssiaan?

Marja Puustinen
marja.puustinen@oaj.fi
Twitterissä @puustiska

Lisäsähköä kirjoituksiin

Tänään perjantaina alkavat kevään ylioppilaskirjoitukset äidinkielen tekstitaidon kokeella. Alkavien kirjoitusten aikana laajenee sähköisesti kirjoitettavien aineiden kirjo, kun mukaan tulevat psykologia, yhteiskuntaoppi ja sähköinen kielikoe.

Sähköisessä kielikokeessa ei ole erikseen kuullun ymmärtämisen osakoetta. Näissä mitataan kuitenkin entisen kaltaisia kielitaidon osa-alueita.

Ylioppilastutkinto on nyt monien muutosten keskiössä. Oman sähköisyytensä asiaan tuo se, että ryhmä asiantuntijoita vaatii valtioneuvostoa perumaan yo-tutkintolautakunnan liittämisen Opetushallitukseen ja uuden arviointiviraston perustamista.

Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän esitys yo-tutkinnon paremmasta hyödyntämistä opiskelijavalinnoissa on lausuntokierroksella ja toinen työryhmä valmistelee esityksiä tutkinnon kehittämiseksi. Toivoa sopii, että nämä kaikki muutokset linkitetään yhteen näkemyksellisesti. MP