Espoon Jousenkaaren koulun oppilaat Julia Oliva Eskola (vas.) ja Elsa Paakkinen pitivät kiitospuheen oman ja muiden Isosti yhdessä -kampanjassa palkittujen koulujen puolesta.

esillä educassa

Isosti Educassa

16 500 kävijää, yli 150 keskustelutilaisuutta ja 400 näytteilleasettajaa. Koulutuksen suurtapahtumassa Educassa alan puheenaiheet kulkivat esiintymislavoilta opettajien välisiin keskusteluihin.

Riitta Korkeakivi ja Matias Manner teksti / Leena Koskela kuvat / Opettaja 3/2017

Tuoksuu voitolle, Smells Like Victory. Signmark räppää niin, että Messukeskuksen Visio-lava raikaa.

Salintäyteinen yleisö hoilaa ja taputtaa mukana. Lavalla Opetushallituksen johtaja, muut pukumiehet ja ministerikin vispaavat lanteitaan ja heiluttavat käsiään.

Vuotuinen koulutus-, kasvatus- ja tutkimus­alan suurtapahtuma Educa on avattu ja yhteisöllisyys on kouriintuntuvaa. Lavalla palkitaan kouluja ja kaksikymmentä parasta ideaa OAJ:n lanseeraamassa kiusaamisen ­vastaisessa Isosti yhdessä -kampanjassa.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen lukee kampanjan suojelijan, tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdyksen:

– Onnistuakseen on tarpeen miettiä, kuinka erilaiset lapset ja nuoret saadaan yhdessä tekemään parempaa ilmapiiriä kouluihin. Tämä voi tarkoittaa hyvin vaikeitakin asioita, kuten sitä, että kiusaajat ja kiusatut saadaan toimimaan yhdessä.

Ensimmäiset asiat ensimmäisenä: vaikka kyseessä ovat opettajien messut, ohjelman avaavat ne, joiden eteen työtä tehdään. Eli oppijat.

Kun 16 500 opettajaa ja muuta koulutuksesta kiinnostunutta päästetään kahdeksi päiväksi irti tilaan, jossa he kokoontuvat noin 150 erilliseen tapahtumaan, on vaikeaa kuvitella, että jokin alaan liittyvä aihe jäisi käsittelemättä.

Educassa tilanne muistuttikin etäisesti opettajien arkea. Vähän niin kuin luokista opettajainhuoneisiin, messujen luennoilta ja paneeleista puheenaiheita siirtyi messu­käytäville.

Joensuun normaalikoulun luokanopettajat Minna Haring ja Taru-Tuija Hyykky olivat lauantaiaamupäivällä matkalla messujen kenties suosituimpaan tapahtumaan, eduskuntapuolueiden johtajien kuntavaalipaneeliin.

Samalla kaksikon mielessä pyöri edellisen päivän avajaisluento, jota tähditti OECD:n koulutusjohtaja Andreas Schleicher – mies, jonka johdolla oppimistuloksia mittaava Pisa-tutkimus on kehitetty ja joka vastaa testistä edelleen.

– Olemme jutelleet itse asiassa aika paljonkin siitä, mistä oppimistuloksien heikentyminen ja eriytyminen voisi johtua. Näkökulmia asiaan on niin monia. Opetus on murroksessa, ja tavallaan niin on opettajan työkin. Ovatko perusasiat jääneet syrjemmälle? Hyykky pohtii.

Haringin puolestaan mietti, onko aikuistenkin arki muuttunut lyhytjänteisemmäksi.

OECD:ssa PISA-tutkimuksesta vastaa Andreas Schleicher (vas.) ja Suomessa Jouni Välijärvi. Heidän mukaansa Suomessa tulisi kiinnittää huomio koulutuksen tasa-arvoon. –Eriytymiseen on reagoitava ja pitää kysyä, kohdennammeko resurssit parhaalla mahdollisella tavalla, Välijärvi totesi.

– Sellainen voi siirtyä lapsiin. Perustaitojen oppiminen vaatisi työtä ja sitkeää harjoittelua. Vasta sitten voidaan käsitellä laajempia kokonaisuuksia. Tämä näyttää joskus unohtuvan, koska meillä on Google. Mutta me olemme alakoulussa juuri siellä, missä vaivannäköä pitää voida vaatia, Haring sanoo.

Muutoksesta puhui perjantain luennollaan myös Schleicher. Hän huomauttaa, että maailma oli hyvin erilainen vuonna 2006, kun luonnontieteiden osaaminen oli edellisen kerran Pisa-tutkimuksen pääalueena.

– Sehän oli aikaa ennen älypuhelimia. Tviitit olivat vielä lintujen viserrystä ja Amazon joki. Myöskään oppimisen tai tieteen maailmassa ei ollut vielä nähty suurempaa muutosta, Schleicher muisteli.

Kun muutosvauhti on sittemmin kiihtynyt niin, että 3d-tulostimet ja sähköautot ovat muuttumassa yhä arkisemmiksi kapineiksi, ei koulu ole Schleicherin mielestä pysynyt mukana.

– Tieteen kieli ei kuulu enää vain pienelle ryhmälle insinöörejä, vaan kaikille, jotka haluavat ymmärtää maailmaa ja sen ilmiöitä.

Tuoreimpien Pisa-tulosten taustalta Schleicher nostikin oppimismotivaation ja tieteellisen ajattelutavan vahvaa linkkiä.

– Suomi pärjää yhä loistavasti Pisan tiedeosiossa, mutta yllättävän harva aikoo suuntautua tieteelliselle uralle. Ajattelevatko oppilaat, että tiede on koulua mutta ei heitä itseään varten? Schleicher kysyi.

Toki niin Schleicher, Suomen Pisa-tutkimuksesta vastaava professori Jouni Välijärvi kuin Olli Luukkainenkin nostivat keskustelussa Suomen huolestuttavimmaksi trendiksi tulosten eriytymisen.

– Meidän on etsittävä keinoja, miten siihen vastataan, Välijärvi vaati.

Luukkaisen mielestä ohjauskeinoja on syytä miettiä uudelleen

– Kaikilla kunnilla ei ole eväitä tarjota oppilaille tasa-arvoisia lähtökohtia tähän maailmaan, hän totesi.

Uskonnon, filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajan Niko Valleniuksen mukaan on luonnollinen tosiasia, että paitsi oppilaat, myös opettajat ovat erilaisia tiedoiltaan ja taidoiltaan. Tamperelainen Vallenius työskentelee parhaillaan Riihimäen sivistystoimen hankkeessa, jossa kehitetään ja tuetaan peruskoulujen ja lukioiden opettajien tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa.

– On opettajia, jotka ovat tvt:n käytön edelläkävijöitä. Sitten on toisia, joiden pitäisi kehittää osaamistaan. Kumpiakin on tuettava. Mielestäni tässä hankkeessa tekemäni työ on ennen kaikkea tasa-arvotyötä, Vallenius sanoo.

OAJ:n oma messuosasto oli ajoittain ruuhkainen. Minna Haring, Taru-Tuija Hyykky, Elli Sainio ja Niko Vallenius pitivät messujen antia monipuolisena.

Siinä mielessä Vallenius on Schleicherin linjoilla, että hänestä sekä oppiminen että arjen toiminta nyky-yhteiskunnassa edellyttää tieto- ja viestintätekniikan taitoja.

– Jos oppilaat eivät saa näitä taitoja peruskoulusta, ovat he tavallaan jo syrjäytyneitä nykymaailman vaatimusten edessä, Vallenius sanoo.

Ensi syksynä Liedossa avautuvan upouuden Taatilan koulun rehtorina tammikuussa aloittanut Elli Sainio vieraili Educassa ensi kertaa. Sattuneesta syystä häntä kiinnostivat erityisesti nykyaikaiset oppimisympäristöt.

– Nyt halusin tietoa tietenkin siitä, miten tulevaisuuden koulu rakennetaan niin, että lapsen ei tarvitse vain istua. Ja kuinka koulupäivän rakenne suunnitellaan. Vanhakantainen 45+15-rytmi ei ole lapsen kannalta mielekäs, Sainio sanoo.

Pisa-keskustelu herätti myös Sainion mielen­kiinnon. Hänen mielestään tutkimuksen tärkeimmät mittarit liittyvät juuri koulutuksen tasa-arvoon.

Sainio on työskennellyt opettajana Helsingissä, Turussa ja Arabiemiraateissa sekä rehtorina Salossa ja nyt Liedossa.

– Olen nähnyt, kuinka koulutuksen arvostus voi vaihdella kunnissa. Joillekin se on kruununjalokivi, kun toisille se voi olla lyhyemmän tähtäimen kuluerä. Kaikkialla ei osata katsoa yli valtuustokauden, esimerkiksi 20 vuoden päähän.

Tässä mielessä Sainion ajatukset kulkevat samaa rataa Andreas Schleicherin kanssa. Avajaisluennon jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Opettaja-lehti kysyi Schleicherilta, miten globaalit talousongelmat heijastuvat eri maissa koulutuksen rahoitukseen.

– Itse asiassa monissa maissa koulutukseen panostamista on lisätty talousongelmista huolimatta. Näissä maissa on havaittu selvästi, kuinka koulutus on niiden kaikkein keskeisin vahvuus, joka ei edistä pelkästään taloutta, vaan myös koko yhteiskunnan menestystä. Tällaiset maat ymmärtävät, että uusi koulu tänään on yhtä kuin maan talous huomenna, Schleicher sanoi.

Olli-Pekka Heinonen, Olli Luukkainen ja Sanni Grahn-Laasonen etsivät avajaisluennon jälkeen keinoja, joilla Pisa-tuloksiin kätkeytyvät kielteiset trendit käännetään oikealle uralle.


Kylteillä kohti koulutusvaaleja

Onko paikalla kuntavaaliehdokkaita? kysyy juontaja Tuomas Enbuske. Satakunta kättä nousee.

Hetkeä myöhemmin melkeinpä puolet noin tuhatpäisestä yleisöstä viittaa, kun Antti Rinne (sd.) kysyy, monenko työpaikalla on havaittu sisäilmaongelma.

Yksi Educa-messujen yleisömagneeteista oli kuntavaalipaneeli eduskuntapuolueiden johtajille. Kun heiltä kysyttiin, mikä on tulevaisuuden kuntien tärkein tehtävä, jokainen löysi saman tekstikyltin: se on koulutus ja kasvatus.

Opettajayleisön edessä sai nostella muitakin kylttejä. Yli kolmevuotiaiden maksuton varhaiskasvatus on yksimielisesti oikea tavoite. Aiemmin rikottavaksi tehty lupauskin toistuu: koulutuksesta ei pidä enää leikata. Vain Sampo Terho (ps.) nosti tässä sekä punaisen että vihreän lapun.

– Resurssit syntyvät terveestä taloudesta, muu on puhetta, Terho sanoi.

Ville Niinistön (vihr.) kanta tiukasta taloustilanteesta on sama, mutta johtopäätös käänteinen.

– Kunnat, joissa halutaan asua, panostavat koulutukseen. Meidän ainoa rahallinen lupauksemme on se, että kunnissa koulutuksen rahoja lisätään.

Educan kuntavaalipaneelissa keskustelu terävöityi siihen, mistä asioista tulevat valtuustot voivat päättää. Ville Niinistön, Li Anderssonin ja Silja Borgarsdóttir Sandelinin lisäksi muutkin puolueet kohottivat kasvatuksen ja koulutuksen kuntien tärkeimmäksi tehtäväksi.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo myönsi jännittäneensä opettajayleisön eteen marssimista, kun huoli koulutusleikkauksista painaa.

– Mutta koulutus on suomalaisen hyvinvoinnin sydän myös jatkossa. Vaaleissa me aiomme puhua mahdollisuuksien tasa-arvosta, Orpo kertoi.

Li Anderssonin (vas.) mukaan eriarvoistumiskehitys pysäytetään päiväkotien ja perusopetuksen sopivankokoisilla ryhmillä, opettajien täydennyskoulutuksella ja koulushoppailun estävällä kaavoituksella.

Terhon (ps.) mukaan koulun tulee säilyä lähipalveluna, minkä lisäksi kiusaamisesta aiheutuvia elinikäisiä haavoja ”ei saa enää tulla”.

Terve ja turvallinen lähikoulu löytyy myös keskustan tavoitteista.

– Suuri asia on saada suomalaiset puhumaan koulutuksesta, Jouni Ovaska (kesk.) sanoi ja muistutti viime vaalien 58 prosentin äänestysaktiivisuudesta.


Voit katsoa sekä PISA- että kuntavaalikeskustelut kokonaisuudessaan OAJ:n Facebook-sivuilta.
Käy katsomassa myös Instagramissa video Educan tunnelmista:  #opettajavideo.

Päättäjät lähtivät piiriin

Elinvoimainen kunta, varhaiskasvatuksen vaikutukset oppimistuloksiin ja maahanmuuttajaväestön koulutustarpeet. Näistä aiheista parisenkymmentä päättäjää ja kuntien johtavaa virkamiestä keskusteli OAJ:n ja Kuntaliiton yhteisessä, Educan yhteydessä järjestetyssä 360° Koulutuskeskustelussa. Keskusteluun osallistuivat muiden muassa keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska, Vaasan sivistystoimenjohtaja Christina Knookala, projektipäällikkö Sanna Vahtivuori-Hänninen opetusministeriöstä ja opetusneuvos Anneli Rautiainen Opetushallituksesta.

Katso koko keskustelu Periscopessa @oajry tai OAJ:n verkkosivuilla oaj.fi > Uutiset 27.1. Päättäjät piirissä.