Baselin Suomi-koulun opettajan Arja Bertollin oppilaat pitävät vitsien ja arvoitusten lukemisesta.

Kieltä ja kulttuuria uusin keinoin

Suomi-koulut saivat viime syksynä historiansa ensimmäisen opetussuunnitelmasuosituksen. Opettaja-lehti kurkisti Suomi-kouluihin Baselissa ja Berliinissä ja selvitti, miten monikulttuurisuustaitoja ja toiminnallisuutta painottava suositus on otettu vastaan.

Saara Paatero ja Eeva Bode teksti / Baselin Suomi-koulu ja Eeva Bode kuvat / Opettaja 8/2016

”Aa niin kuin apina, a-a-apina”, laulavat Baselin Suomi-koulun Aakkosahma-ryhmäläiset opettajansa Satu Schönin johdolla.

Kerhon tapaan toimivien Suomi-koulujen oppilaista suurin osa on ulkomailla pysyvästi asuvia lapsia, joille suomi on toinen tai kolmas kieli. Suomi-koulu tarjoaa heille kunkin ikätason mukaista suomen kielen opetusta. Ryhmät kokoontuvat koulupäivien jälkeen tai viikonloppuisin.

Suomi-kouluja on ollut maailmalla 1960-luvulta alkaen, ja nyt niitä tukee opetuksen järjestämisessä yhteinen opetussuunnitelmasuositus. Viime elokuussa voimaan tullutta suositusta olivat tekemässä Suomi-koulut kautta maailman.

– Suomi-koulut ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta tarvetta yhteiselle suunnittelulle on ollut pitkään, Suomi-koulujen tukiyhdistyksen entinen puheenjohtaja Maila Eichhorn sanoo.

Eichhornin mukaan opetussuunnitelma­suositus painottaa oppilaan monikielisen identiteetin ja monikulttuurisuuden kunnioittamista, toiminnallisen kielitaidon kehittämistä sekä opetuksen tavoitteellisuutta. Oppilaan roolia aktiivisena toimijana korostetaan. Oppimisympäristön laajentaminen avaa ovet uudenlaisille vuorovaikutustilanteille ja monipuolistaa suomen kielen taitoja.

Koulut soveltavat suositusta omaan toimintaansa sopivaksi. Baselissa ei ole edessä suuria muutoksia. Esimerkiksi suosituksen korostamat leikit ja lorut ovat olleet osa opetusta ennenkin.

– Teemme suosituksen pohjalta koulullemme oman opetussuunnitelman, jossa tarkennamme opetuksen sisältöjä ja arviointia. Tällöin lapsen opinpolku etenee sujuvasti, kun opettajat tietävät, mitä lapsi on edellisessä ryhmässä oppinut, opettaja Terttu Sällinen kertoo.

Hieman keskimääräistä suuremmassa Baselin Suomi-koulussa on nykyisin 40 koululaista ja 20 alle kolmevuotiasta. Koulu on kansainvälinen tapaamispaikka monen maan ulkosuomalaisille. Basel on aivan kolmen maan rajalla, joten Suomi-kouluun tulee oppilaita Sveitsin lisäksi myös Saksasta ja Ranskasta.

Eri maiden kouluissa painotetaan eri asioita, ja erilainen kielitausta vaikuttaa suomen oppimiseen.

– Oppilaiden vaikeudet kielen kanssa ovat erilaisia, ja toinen kieli vaikuttaa siihen, miten suomea äännetään, opettaja Arja Bertolli kertoo.

Opetusta on kaksi tuntia viikossa. Oppilaat käyvät Suomi-koulun tunneilla normaalin koulunkäynnin päälle, ja etenkin vanhemmat lapset voivat joutua valitsemaan Suomi-koulun ja muiden harrastusten väliltä.

Berliinin Suomi-koulussa opetellaan suomea vaikkapa korttia pelaten. Peliä ohjaa opettaja Satu Heiskanen.
 

– On tärkeää saada lapset tykkäämään suomen kielestä. Opettajana on yritettävä löytää mielenkiintoista materiaalia, joka motivoi oppilaita osallistumaan vapaaehtoiseen opetukseemme, opettaja Mari Rauhala-Pöntinen sanoo.

Yhteiset laulut, leikit ja pelit ovat opetuksessa tärkeitä, mutta opettajat etsivät myös kullekin oppilaalle juuri hänen kielitaitoaan kehittäviä tehtäviä. Esikouluikäisillä on käytössään Pikkumetsän esiopetuskirjat ja alaluokkalaisilla aapiset ja harjoituskirjat.

Tunneilla keskustellaan luetusta ja harjoitellaan kirjoittamista. Isommat oppilaat ovat tehneet monipuolisia projekteja, kuten sanomalehden, elokuvan ja näytelmän.

Vanhimmilla eli yli yksitoistavuotiailla on tunteja vähemmän kuin muilla. He puhuvat hyvin arkisuomea, joten tunneilla keskitytään kirjoittamiseen ja sanaston laajentamiseen arkikielestä kohti abstraktimpaa.

Tavoitteena on, että lapset voivat oppia suomea ja ylläpitää aktiivista kielitaitoa myös ulkomailla asuessaan. Tämä vaatii työtä. Kielen lisäksi Baselin Suomi-koulussa opitaan suomalaista kulttuuria ja perinteitä.

– Tuomme esiin suomalaisia juhlapäiviä ja muistovuosia. Kevätjuhla jumppasalissa on tyypillinen suomalainen perinne, jollaista ei ole Baselin muissa kouluissa, koulunjohtaja Anni Gustafsson kertoo.

Koulun toiminta rahoitetaan Opetushallituksen avustuksella, lukukausimaksuilla ja myyjäistuotoilla. Baselin kaupunki tarjoaa Suomi-koululle opetustilat. Monet Baselin Suomi-koulun opettajista ovat oppilaiden vanhempia, mutta myös päteviä opettajia ja lastentarhanopettajia on saatu rekrytoitua. Tuntipalkka on koulutuksesta riippumatta kaikille sama.

Opettajat näkevät Baselin Suomi-koulun ja suomen kielen tulevaisuuden valoisana.

– Opetusmateriaali on parantunut, ja oppilaiden vanhemmat arvostavat suomen kieltä entistä enemmän, Arja Bertolli kertoo.

Berliinin Suomi-koulu kasvaa

Berliinissä Suomi-kouluun on tulijoita enemmän kuin pystytään ottamaan.

– Oppilaita jonottaa jo kolmeen ryhmään, puheenjohtaja Tarja Eklund kertoo.

Koulu on kasvanut nopeasti. Vuonna 2008 oppilaita oli 57, viime vuonna jo 109. Kasvava oppilasmäärä luo paineita vuokrata lisätiloja ja palkata uusia opettajia.

Suomi-koulut täyttyvät myös muissa Saksan suurkaupungeissa, kuten Münchenissä ja Frankfurtissa. Suuria lisätuloja oppilasmäärän kasvu ei tuo, koska lukukausimaksut pyritään pitämään pieninä. Opetushallituksen toiminta-avustus onkin tärkeä toiminnan rahoittaja.

Suomi-koulujen opettajien haasteena ovat erot koululaisten suomen kielen taidossa. Jotkut lapsista ovat vasta muuttaneet Suomesta Saksaan, toiset taas kasvaneet Saksassa. Kielitaitoon vaikuttaa myös se, miten paljon kotona puhutaan suomea. Osa lapsista käyttää kieltä ainoastaan Suomessa asuvien sukulaisten kanssa.

Opettaja Satu Huiskonen pitääkin opetuksen eriyttämistä avainkysymyksenä. Hän kuvailee onnistunutta eriyttämistä oppilaiden kokonaisvaltaiseksi kohtaamiseksi.

– On tärkeää huomioida oppilaiden erilaiset lähtötasot ja kiinnostuksen kohteet.

Berliinissä on esimerkiksi osin luovuttu oppikirjoista ja hankittu materiaaleja, jotka huomioivat koululaisten yksilölliset taidot ja mielenkiinnon kohteet. Lisäksi ryhmiä on tuntien aikana välillä jaettu ja käytetty eri opetusmenetelmiä.

Huiskonen työskenteli aiemmin luokanopettajana ja maahanmuuttajataustaisten lasten resurssiluokanopettajana Espoossa. Berliinissä hän on mukana työryhmässä, joka työstää koululle omaa opsia. Opetushallituksen opetussuunnitelmasuosituksesta kerätään nyt sitä varten hyviä ideoita. Berliinin Suomi-koulun johtokunta uskoo, että opetussuunnitelma selkeyttää toimintaa.

Eeva Bode

Kielen ja kulttuurin kotipesä

  • Suomi-koulut tarjoavat suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomailla asuville suomalaisille.
  • Suomi-kouluja toimii 45 maassa. Oppilaat ovat 3–18-vuotiaita, ja heitä on yhteensä 4 000.
  • Suurin osa oppilaista on pysyvästi ulkomailla asuvia. Väliaikaisesti maassa asuvia, joiden äidinkieli on suomi, on kolmasosa Suomi-koulujen oppilaista.
  • Ensimmäiset Suomi-koulut perustettiin 1960-luvulla Kanadaan.