Bell-tutkimuksen ideoija Jyri Manninen kehuu, että suomalainen vapaa sivistystyö on eurooppalaisittain katsoen erittäin hyvin organisoitua.

Aikuisopiskelu luo hyvinvointia

Vapaan sivistystyön opinnot hyödyttävät sekä yksilöä ja yhteiskuntaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan opinnot tasoittavat sosiaalisia eroja ja tukevat nuorten osallistujien elämänhallintaa.

Antti Vanas teksti / Pentti Potkonen kuva / Opettaja 7/2014

Aikuisopinnot parantavat sosiaalisia suhteita, oppimismotivaatiota ja yleistä hyvinvointia. Näin tunsi yhdeksän kymmenestä Bell-tutkimukseen osallistuneesta eurooppalaisesta. Urakehityksessä ja aktiivisessa kansalaisuudessa muutokset olivat hieman harvinaisempia, mutta näilläkin alueilla tilanne koheni yli kolmanneksella. Nuorilla opinnot tukivat elämänhallintaa ja tasoittivat tietä kansalaisuuteen. Iäkkäämmillä ne auttoivat ylläpitämään osaamista ja pehmensivät eläköitymisestä seuraavia elämänmuutoksia.

Mitä matalampi koulutuksen lähtötaso, sitä enemmän aikuisopiskelu muuttaa elämää. Opinnot vapaan sivistystyön piirissä tasoittavat siis lapsuuden ja nuoruuden koulutustaustasta johtuvia sosiaalisia eroja ja lisäävät mahdollisuuksien tasa-arvoa. Omaehtoinen aikuisopiskelu lisää erityisesti heikosti koulutettujen halukkuutta osallistua vastaaviin opintoihin jatkossakin. Kokemukset opintojen hyödyistä vaihtelevat jonkin verran EU-maasta toiseen: Romaniassa, Sloveniassa ja Espanjassa hyödyt koettiin hieman suuremmiksi kuin muissa maissa.

Vapaan sivistystyön opintoihin osallistuu vuosittain yli miljoona suomalaista. Kyse on omaehtoisista, ei-ammatillisista opinnoista, joita tarjoavat kansalais- ja kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan oppilaitokset. Suomea ja muita Pohjoismaita lukuun ottamatta vapaa sivistystyö on Euroopassa hyvin hajanaisesti organisoitua ja opinnot liittyvät yleensä ammattiin. Hajanaisuudesta johtuen – ja opintojen kiistämättömistä hyödyistä huolimatta – vapaa sivistystyö jää EU:n koulutuspolitiikassa helposti vaille ansaitsemaansa huomiota.

Tutkimus:

  • Benefits of Lifelong Learning (Bell) -tutkimuksen aineisto koottiin kymmenestä Euroopan maasta kyselylomakkeella, jonka täytti yhteensä 8 646 aikuisopiskelijaa. Lisäksi jokaisesta mukana olleesta maasta haastateltiin kahdeksaa opiskelijaa.
  • Kyselytutkimuksen koordinoi professori Jyri Manninen Itä-Suomen yliopistosta.
  • Tutkimuksen rahoitti Euroopan komissio.