Jari Laru toivoisi, että opettajille tarjottaisiin lisäkoulutusta teknologiatuetussa oppimisessa ja opettamisessa.

Älytaulusta täppäriin

Härpäkkeitä on suomalaisissa kouluissa kohta jo liikaa, mutta niiden hyödyntäminen on vielä heikkoa. Tohtori Jari Laru uskoo, että varsinkin tabletin eli täppärin opetuskäytössä ollaan vasta aamuruskossa.

Riitta Korkeakivi teksti / Teija Soini kuva /

Älytaulut vaihtuvat tabletteihin ja opettajanpöytä lentää nurkkaan. Tekniikka muuttaa oppimisympäristöä ja opettajien on pysyttävä mukana. Kasvatustieteen tohtori Jari Laru uskoo, että muutoksessa tarvitaan paitsi täydennyskoulutusta, myös oikeaa asennetta.

Laru on luokanopettaja, joka työskentelee yliopistonlehtorina ja koulutusteknologina Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Hän on tutkinut verkko-opetuksen ilmiöitä ja tehnyt väitöskirjan mobiilioppimisesta.

Halpaa teknologiaa, lisää avoimen lähdekoodin sovelluksia ja irti opettajakeskeisyydestä. Siinä kolme konkreettista asiaa, joita Laru suosittelee kaikille peruskouluille ja lukioille.

Vanhaa tekniikkaa voi käyttää hyväksi ja uutta ostaa halvalla.

– Ei ole mitään järkeä vuorata luokan seiniä kalliilla älytauluilla, jollei niitä käytetä viisaasti. Teknologiaa on käytettävä vain silloin, kun se on pedagogisesti perusteltua.

Opettajakeskeistä työskentelytapaa ylläpitäviä dokumenttikameroita ja älytauluja ei Larun mielestä tarvita enempää. Teknologian opetuskäyttöä pitää suunnitella oppilaslähtöisesti, ja käytön on oltava pedagogisesti perusteltua.

Kai jotain kättä pitempää pitää opettajallakin olla? Larun mielestä riittää, että luokassa on videotykki tai jokin vastaava laite, joka heijastaa kuvan langattomasti seinälle opettajan ja oppilaiden päätelaitteista. Tabletti tai muu laite toimii älytauluna eikä perinteistä älytaulua tarvita lainkaan. Dokumenttikamerakin voidaan korvata tabletilla. Siihen tarvitaan vain soveltuva jalusta ja ohjelmisto.

Laru yllyttää opettajia käyttämään avoimen lähdekoodin maksuttomia sovelluksia aina, kun se on mahdollista. Pilvipalvelut ja sosiaalinen media on otettava viimeistään nyt opetuskäyttöön.

Tabletin käyttö on Larun mukaan vasta aamuruskossa. Taulutietokoneet ovat jo riittävän pitkälle kehittyneitä, helppokäyttöisiä ja kohtalaisen edullisia, mutta niiden ja muiden 2010-luvulla käyttöön tulleiden laitteiden tulevaisuuden mahdollisuuksista meillä on vasta kalpea aavistus.

Seuraava iso kysymys kuuluu, miten teknologiatuetusta työskentelystä kerättyä tietoa saadaan analysoitua ja visualisoitua niin, että sen avulla voidaan tukea oppilasta, opettajaa ja koko yhteisöä. Vastaus räjäyttää koko opetuksen ja oppimisen uusiksi.

– Jakaminen ja yhteisöllisyys ovat jo arkea. Kouluissakin käytetään verkkosovelluksia, jotka tukevat yhdessä tekemistä ja sisältöjen jakamista. Seuraava askel olisi, että sovellukset auttaisivat asettamaan oppimistavoitteita ja tukisivat niiden saavuttamista.

Yhden oppijan oppimateriaalit ja työskentelytavat eivät enää riitä. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän kollektiivisia taitoja.

– Koulun on kasvatettava kansalaisia maailmaan, jossa epämääräiset ja isot ilmiöt vaativat yhteisöllistä ja jaettua ongelmanratkaisua.

Opettajien asenteissa tietotekniikkaan ei Larun mielestä ole ongelmaa. Opettajat kaipaavat enemmänkin tietoa siitä, mitä ohjelmia ja opetusmenetelmiä on olemassa ja miten niitä käytetään oppimisen kannalta perustellusti. Itseopiskelumateriaalia pitäisi tarjota opettajille ala-asteelta korkea-asteelle saakka.

Jari Laru toivoisi, että opettajille annettaisiin mahdollisuus saada lisäkoulutusta teknologiatuetussa oppimisessa ja opettamisessa. Osaaminen pitäisi myös huomioida palkassa. Tietotekniikkaan perehtyneet voisivat tukea kollegojaan omassa työyhteisössään.

Jokaisen opettajan kuuluu myös itse päivittää omaa osaamistaan, eikä kaikkea tarvitse heti osata. Laru antaa lohdullisen neuvon: tekniikkaa voi opetella pala kerrallaan. Tehdään esimerkiksi tableteilla ensin yksi asia ja laajennetaan käyttöä vähitellen.