Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Ulla Kokkonen ohjaa uutisluokkalaista Niina Huttusta videoklipin teossa.

TEEMANA MEDIAKASVATUS

Heittäytymistä ja kriittisyyttä

Mediakasvatuksesta eivät konstit lopu. Tarjolla on paljon erilaisia aineistoja ja menetelmiä, joita opettaja voi räätälöidä omaan opetukseensa sopiviksi. Esittelemme kolme työtapaa, joissa oppilaat pääsevät itse tuottamaan mediasisältöjä.

Maija-Liisa Ahonen, Heidi Pelander ja Tiina Suomalainen tekstit / Suvi Elo, Arttu Muukkonen ja Akseli Muraja kuvat / Opettaja 19/2017

Lampedusa-uutisia Lapinlahdelta

Tietoa pakolaisten kohtalosta, valokuvia, Italian-matkan tunnelmia. Italian Lampedusan haaksirikon muistotilaisuuden uutisointi oli Lapinlahden lukion ja Kuvataidelukion uutisluokkalaisten tulikaste.

Samoihin aikoihin, kun Lapinlahdella viriteltiin Uutisluokan toimintaa, Italian opetusministeriö kutsui lapinlahtelaiset ainoina Suomesta Lampedusan muistoseminaariin. Vuosi sitten pidettyyn seminaariin lähti kolme opiskelijaa ja historian ja yhteiskuntaopin lehtori.

Italiassa opiskelijat hankkivat tietoa pakolaisten kohtaloista, avustusjärjestöistä ja maahanmuutosta. Yksi valokuvasi.

– Rehtorimme oli jo aiemmin ottanut yhteyttä Ylen Uutisluokan toimittajiin ja pyytänyt minua koulun mediaryhmän ohjaajana vastaamaan Uutisluokasta, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Ulla Kokkonen kertoo.

Ensimmäinen Lampedusa-uutinen syntyi ennen matkaa. Reissun jälkeen uutisluokkalaiset haastattelivat Lampedusan-kävijöitä ja kirjoittivat jutun Ylen sivuille uutiskumminsa, toimittaja Kreeta-Maria Kiviojan opastamana.

– Hänen neuvonsa ovat olleet todella suuri apu, ja hän on ollut ideoimassa muitakin aiheita, kehuu Kokkonen, jonka mediaryhmässä on viitisentoista opiskelijaa.

Ylen Uutisluokka juurtui ensin peruskouluihin mutta on laajentunut lukioihin. Niitä on nyt mukana toistakymmentä.

Opettajat voivat ilmoittaa ryhmän Uutisluokkaan ja käyttää sen sivujen aineistoja tunneilla. Juttuja laativat opiskelijat saavat tukea ja palautetta ammattitoimittajilta, uutiskummeilta.

Kokkosen mielestä aineistot sopivat hienosti lukion äidinkielen tekstit ja vaikuttaminen -kurssille sekä kriittisen lukutaidon opettamiseen.

Kun uutiskummi tuli Lapinlahdelle medialukutaitoon liittyvälle kouluvierailulle, tilaisuuksiin osallistui paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden, myös historian, yhteiskuntaopin ja terveystiedon kurssien opiskelijoita.

– Kreeta-Maria esitteli tekstejä ja videoita muun muassa netin valeuutisista ja somekuplan syntymisestä. Keskustelua oli helppo jatkaa oppitunneilla, Kokkonen kertoo.

Uutisluokka ei ole Lapinlahdella hetken hehkutus. Nuorille siinä toimiminen on osa opiskelua.

Kolumneja, mielipidekirjoituksia ja videoita tehdessään he ovat oppineet, miten paljon työtä tekstien tekemisessä ja taustatietojen hakemisessa on.

Keväällä lukiolaiset kirjoittivat Uutisluokan sivuille jutun Lapinlahden uudistetun Taidemuseo Eemilin avajaisnäyttelyistä. He nostivat erityisesti esiin lapsille ja nuorille järjestetyn kutsukilpailun voittajien Suuria suomalaisia -veistosnäyttelyn.

Maija-Liisa Ahonen

yle.fi -> Oppiminen -> Uutisluokka
 

Henrik ja Lalli päätyivät videolle

Ei kai taas videota! Imatralaisen Vuoksenniskan koulun historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon opettaja Juho Jumisko nauraa, että joskus nuorten reaktio on tämä – sen verran paljon hän käyttää videoita opetuksessaan.

Parhaillaan Jumiskon yhdeksäsluokkalaiset ovat tekemässä videoita Kehittämiskeskus Opinkirjon Yritys hyvä -kilpailuun. Se on lapsille ja nuorille suunnattu kisa, jonka tavoitteena on innostaa yrittämään.

– Valitsin luokalle tehtävän, jossa tehdään opetusvideoita työelämätaidoista. Tämä sopii meille erittäin hyvin, koska luokalla oli juuri tet-jakso.

Ryhmissä on syntymässä ainakin sketsejä, haastatteluja ja animaatioita. Jumisko pysyy taka-alalla neuvonantajana, sillä tekemällä itse nuoret oppivat parhaiten.

Kaikki ryhmät eivät halua osallistua kilpailuun, mutta tärkeintä onkin matka, ei päämäärä.

Nuoret oppivat videoita tehdessään monenlaisia taitoja, historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon opettaja Juho Jumisko sanoo. Jemina Pulli editoi.
 

– Videoiden tekeminen on valtavan monipuolista. Nuoret oppivat ryhmätyötaitoja, suunnittelua, videoeditointia ja vaikkapa tekijänoikeusasioita. Lisäksi prosessiin voi yhdistää useita oppiaineita: kuvataidetta, musiikkia, reaaliaineita, käsitöitä, äidinkieltä.

Jumiskon haaveena on toteuttaa joskus iso, monen eri oppiaineen yhteinen videoprojekti. Yritys hyvä -kilpailussa hän tekee yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa.

Jumisko upottaa videoiden tekemistä kekseliäästi eri oppiaineisiin. Historiassa seiskaluokkalaiset tekivät kännykkäsovelluksella animaation, jossa Hitlerin ja Stalinin suut kertoivat vuorollaan, miten Molotov–Ribbentrop-sopimus syntyi.

Uskontotunnilla kahdeksasluokkalaiset ovat muun muassa kuvanneet videon piispa Henrikin ja Lallin kohtaamisesta Köyliönjärven jäällä.

– Siitä tuli niin hauska, että nauroimme vedet silmissä.

Kaikkein jännittävin vaihe onkin se, kun näkee valmiit videot.

– Nuoret osaavat yllättää ja heittäytyä.

Tiina Suomalainen

yrityshyva.opinkirjo.fi
 

Suopellon seiskat toimittajina

Meidän juttu -verkkolehti herätti äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Mari Viertolan kiinnostuksen, koska se vaikutti monipuoliselta tavalta opettaa kirjoittamista yläkoululaisille.

Meidän juttu on Sanomalehtien liiton tuottama verkkolehti ja oppimisympäristö, joka soveltuu peruskouluun, lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Siinä lapset ja nuoret tekevät itse journalistisia juttuja, jotka julkaistaan netissä. Kirjoittamisen ja kuvaamisen lisäksi opitaan tiedonhakutaitoja ja käsitellään sananvapautta, mediakriittisyyttä ja vaikuttamista.

Naantalin Suopellon koulun 7B:n projektin kävi käynnistämässä verkkolehden päätoimittaja Piia Hietamäki, jonka johdolla oppilaat pohtivat juttuideoita, juttutyyppejä ja toimittajan työn pelisääntöjä.

Opettaja jakoi luokan 4–5 hengen ryhmiin, ja kunkin ryhmän tavoitteena oli tuottaa kolme juttua. Joitakin oppilaita piti patistaa hommiin, toiset innostuivat heti.

– Jotkut olivat skypettäneet kolme tuntia yhtenä iltana ja miettineet, mitä haastateltavalta kysytään, Viertola sanoo.

Äidinkielenopettaja Mari Viertolan mukaan Suopellon koulun 7B:n yhteishenki lujittui Meidän juttu -projektissa, kun oppilaat olivat paljon tekemisissä toistensa kanssa.
 

Opettajat voivat rekisteröityä Meidän jutun käyttäjiksi maksutta. Luokka saa käyttöönsä toimitusjärjestelmän, johon oppilaat saavat itse liittää juttuja, valokuvia ja videoita. Sivuilla on oppimateriaalia eri juttutyypeistä.

Juttuja tehdessään oppilaat oppivat, että uutisten takana on ihminen, toimittaja, joka kerää tietoa ja valitsee näkökulman.

– Itse opin, että aina ei tarvitse opettaa kauheasti etukäteen, vaan voi hypätä tekemään, Viertola sanoo.

Hän aikoo hyödyntää helppokäyttöistä Meidän juttua tulevaisuudessakin. Viertola on käyttänyt myös muita mediakasvatusmateriaaleja, kuten Ylen Tripletiä ja Koululehtikonetta.

Tänä syksynä Suopellon koulun mediakasvatuksessa keskitytään erityisesti kuvien vastuulliseen julkaisuun somessa.

Heidi Pelander

www.meidanjuttulehti.fi
Suopellon seiskojen kynästä: meidanjuttulehti.fi/innostu/koulukoira-elmeri-vaisaaren-koulun-erikoisuus