Joel Helén, Jori-Ossi Perttu ja Elli Raijas tutustuvat Joensuun paikallishistoriaan ratkomalla tabletille ladatun geosuunnistusreitin varrelle sijoitettuja tehtäviä.

Modernit suunnistajat

Joensuun normaalikoulussa on selvitetty iPadien gps-ominaisuuden mahdollisuuksia opetuskäytössä.

Sirpa Sutinen teksti / Harri Mäenpää kuvat /

Aamulla Joensuun normaalikoulun 8C-luokan oppilaat jakautuvat ryhmiin. Ryhmät saavat koululta laitteet, joissa on Hei Joe -niminen ilmaisohjelma. Nuoret valitsevat ja lataavat sovitun reitin, joka tarjoaa kaupungin paikallishistoriaa yläkoululaisille. Matkaan lähdetään koulun aulasta.

Hei Joe -ohjelma muuttaa iPadin navigaattoriksi, joka osoittaa nuolella reitin suuntaa ja jäljellä olevaa matkaa. Reitillä on useita alueita, joiden tietosisältöinä on erityyppisiä teemoja 1800-luvulta lähtien. Tarkoituksena on, että oppilaat saavat perustietoa kaupunkinsa merkittävimmistä rakennuksista ja kulttuurihistoriasta seikkailullisin keinoin.

Muutamilla rasteilla luetaan tekstejä ja katsotaan vanhoja valokuvia, joillakin rasteilla oppilaat suorittavat rastinpitäjän antamia tehtäviä.

 

Jori-Ossi Perttu, Elli Raijas ja Joel Helén suuntaavat ensimmäiselle rastille, kaupungintalolle. Sen pihamaalla aukeavat liitetiedostot, joista oppilaat lukevat rakennuksen suunnittelusta ja arkkitehti Eliel Saarisen elämästä. Tutkitaan vielä muutamaa vanhaa kuvaa. Sitten alkaa opastus toiselle kohteelle, joka on yli satavuotias puutalokortteli.

Taitokorttelissa opettajaharjoittelija Katri Perho lukee menneisyyden rouvashenkilöksi pukeutuneena sanomalehteä, vuoden 1917 Karjalatarta. Rastille saapuvilta oppilaita hän pyytää likinäköisenä lukuapua. Teksti on vanhaa fraktuuraa, artikkeli käsittelee Suomen itsenäistymistä.

– Oppilaat käsittelevät historiallisessa ympäristössä Suomen historiaa ja ratkaisevat logiikkaa vaativaa tehtävää, tiivistää Perho rastin oppimistavoitteet.

Draamaopetus, jossa opettaja sukeltaa rooliin, auttaa oppilaita sisäistämään menneen ajan henkeä.

– Toki tämänkaltainen opetus ei voi olla jokapäiväistä. Se on pikemminkin keino luoda vaihtelua ja rikkoa oppiaineiden melko keinotekoisia rajoja, Perho pohtii.

Perhon luota oppilaat suunnistavat läheisen puiston Vapaudenpatsaalle. Sen tekstiin on piilotettu matemaattinen ongelma. Ratkaisun jälkeen ehditään vielä taidemuseoon, jossa ihaillaan Albert Edelfeldin kuvankaunista Virginie-maalausta. Omalle koululle ehditään vielä ennen seuraavan oppitunnin alkua.

 

Idean paikannustekniikan käytöstä opetuksessa keksi Norssin historian ja yhteiskuntaopin lehtori Kimmo Kotro. Hän kertoo tutustuneensa geokätköilyyn, josta ei tullut harrastusta, mutta ajatus sijaintitietojen käytöstä opetuksessa jäi askarruttamaan.

– Arvelin, että iPadeista on koodattavissa opetukseen sopivia navigaattoreita, koska paremmissa malleissa on kiinteänä gps-tuki. Näin äänet sekä videot saataisiin opetuksen tueksi, kun nuoret lähtevät koulurakennuksen ulkopuolelle.

Testaamista kuitenkin tarvittiin, ja Kotro tarjosi ajatusta opiskelijoille harjoitustyön aiheeksi. Aineenopettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvassa syventävässä osioissa opiskelijoiden on toteutettava tavallisuudesta poikkeava ja uutta opetusmetodia hyödyntävä opetuskokeilu.

Joensuun taidemuseon rastilla Kimmo Kotro kertoo oppilaille Albert Edelfeltin ja Virginien rakkaustarinan.

Kotron ehdotukseen tarttui Janne Artturi Heiskanen, joka ideoi iPadia hyödyntävän opetusreitin ja kehitteli sitä opiskelutoverinsa Katri Perhon sekä fysiikan ja matematiikan lehtori Lasse Erosen kanssa. Heiskanen näkee tämänkertaisen opetusradan myös pelinä.

– Opetuspolkujen käyttäminen mahdollistaa ongelmanratkaisua sekä tutkivaa ja aktiivista oppimista, koska oppilaat ovat itse pelissä mukana päästäkseen eteenpäin, Heiskanen sanoo.

 

Kotro on iloinen, että puolentoista vuoden kehittely on tuottanut tulosta. Opetukseen soveltuva iPad-navigaattori on nyt totta. Kehittäjille on ollut suurta apua paikkatietoratkaisuja kehittävästä yrityksestä, joka sijaitsee koulun lähellä.

– Kymmeniä testireittejä on kuljettu ja ohjelman tekniikkaa on parannettu, mutta nyt uskallan opettajana laittaa koululaiset luontoon turvallisesti, pohtii Lasse Eronen.

Hei Joe -ohjelman käyttö matematiikan oppitunneilla on Erosen mukaan tuonut uusia ulottuvuuksia matematiikan havainnollistamiseen lähiympäristössä ja samalla tarjonnut luonnollisen tavan integroida opiskelua yli oppiainerajojen.

– Kun eräällä tuntirastilla määritettiin ohiajavien autojen nopeuksia, oppilaat tunsivat samalla olevansa niin fysiikan ja matematiikan kuin liikennekasvatuksenkin oppitunnilla.

Sekä yläkoulussa että lukiossa opettava Kotro näkee paikantimien opetuskäytössä monia hyviä puolia.

– Gps:n hyötykäyttö ei ole oppiainesidonnaista. Se mahdollistaa ilmiöpohjaisen oppimisen, mikä tarkoittaa, että opetuksen pirstaleisuus pienenee samalla kun oppiaineiden integraatio kasvaa.

Oppimistilanteen vieminen luokkahuoneen ulkopuolelle ei ole Kotron mielestä itsetarkoitus.

– Luokkahuoneessa opettaminen on tehokasta, mutta sen tueksi voidaan lisätä koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista. Oppiainesta voidaan havainnollistaa ja syventää, koska luonnosta tulee uudenlainen oppimisympäristö.

Koulurakennusten ulkopuolella tapahtuvan opetuksen ongelmana on Kotron mukaan ollut, että aiemmin ei ole ollut helppoa välinettä, jolla opetus olisi näppärästi toteutettavissa. Uusin tekniikka ratkaisee tämän ongelman. Kotro uskoo nykytekniikan toimivan myös oppimisen motivaattorina.

– Tekniikka pitää vain valjastaa palvelemaan tärkeämpiä arvoja ja oppisisältöjä. Mielenkiintoinen laite voi edesauttaa päämäärien saavuttamista.

Lasse Eronen ja Janne Artturi Heiskanen kypsyttelivät ideaa paikannustekniikan opetuskäytöstä ja kehittivät yhdessä iPad-navigointiin pohjautuvan opetusreitin.