Heidän ajattelunsa sytyttää

Opettaja-lehti pyysi lukijoitaan nimeämään itselleen tärkeimmän kasvatusajattelijan. Yliopistoväen lisäksi listalta löytyy myös riviopettajia. Kysely antoi sysäyksen juttusarjalle, jossa kiinnostavista ajattelijoista kuullaan lisää.

Tiina Tikkanen teksti / Maija Kauppila ja 123RF kuvitus / Opettaja 9/2015

Opettaja-lehden lukijoille tärkeimmiksi kasvatus­ajattelijoiksi nousivat tasa­äänin lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä, fysiikan ja matematiikan opettaja Pekka Peura ja rehtori Mikko Jordman.

Sinkkosen avuiksi mainitaan, että hän puhuu ja kirjoittaa selkeästi, ei hifistele sivisty­s­sanoilla eikä piiloudu niiden taakse.

Luovuuden ja lahjakkuuden tutkija Kari Uusikylä pitää koulun tärkeänä tehtävänä oppilaiden mielenterveyden vaalimista.

”Meidän digitoituneen, somettuneen, kvartaalistuneen, näennäistehostuneen maailmamme melskeiden keskellä erottuu ajoittain viisauden ääniä, ja yksi merkittävimmistä kuuluu emeritusprofessori Kari Uusikylälle”, kirjoittaa Juha Lassinharju.

Osa opettajista on kovasti innostunut tieto- ja viestintätekniikasta, ja kysely kirvoitti heidät äänestämään ja keskustelemaan aktiivisesti omassa Facebook-ryhmässään. Heidän suosikikseen nousivat matematiikan opetuksen kehittäjä Pekka Peura sekä rehtori Mikko Jordman, joka ”jaksaa kyseenalaistaa ja innovoida”.

Kyselyyn tuli vastauksia reilut kolmekymmentä.

Useita ääniä saivat myös varhaiskasvatuksen professori Marjatta Kalliala, opetusneuvos Martti Hällström, Tablet-koulun perustaja Miikka Salavuo ja psykologi Keijo Tahkokallio.

Kalliala saa kiitosta siitä, että hän ilmaisee asiansa kärkevästi, rohkeasti ja tieteellisen perustellusti. Hällströmin kehutaan tuoneen viisautta ja jatkumoa koulun kehittämispohdintoihin. Salavuo nimetään digitaalisen oppimisen pioneeriksi. Tahkokalliota kiitetään vuosisadan kasvatusvinkistä, jonka mukaan vanhempien ja opettajien tehtävänä on aiheuttaa lapsille pettymyksiä.

Intoa ja näkemystä opettajille ovat vuosien varrella tuoneet myös emeritusprofessorit Reijo Wilenius ja Lea Pulkkinen, kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka, psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen sekä uskontopedagogiikan professori Kirsi Tirri.

Kasvatustieteen professori Reijo Kupiaisen näkemyksiä kehutaan: Kupiaisen mielestä mediateknologia ei ole vain hyvää tai vain pahaa, vaan kasvatuksessa tasapainoillaan monisyisen ilmiön kanssa. Kupiainen saa pisteitä myös julkaisemisesta suomen kielellä. Kun yliopistot kannustavat vain kansainväliseen julkaisemiseen, alan kansallinen terminologia ja keskustelu kuihtuu.

Toisaalta moni kansainvälisille areenoille suuntautunut ajattelija ei ole juuri esillä kansallisessa mediassa.

Suomen koulumainetta pohjustaa vahva ajattelu.

”Meillä Suomessa on ollut 1800-luvulta lähtien poikkeuksellisen vahva kasvatusajattelun taso: Hollo, Topelius, Cygnaeus, Snellman, Salomaa, Cleve – ei siis ole ihme, että olemme kansainvälisesti arvostettu koulutusmaa”, Jarno Paalasmaa kirjoittaa.

Kiinnostavien kasvatusajattelijoiden listalle pääsevät myös koulujen digihurmosta kritisoinut sosiologi Jyri Engeström, Harvardin yliopistossa vierailuprofessuuria hoitava Pasi Sahlberg ja ratkaisukeskeisyyden kehittäjä, psykiatri Ben Furman.

Tiina Sarisalmi toivoo näkevänsä reilusti enemmän naisia ajattelijoiden joukossa.

”Onko tämä maailma edelleenkin niin organisoitunut, että miehet ajattelevat ja naiset tekevät työt kasvattajina ja opettajina? Vain akateemiset huippusaavutuksetko antavat pätevyyden ajattelijuuteen?” Sarisalmi kysyy.

Aivan näin ei kyselyn mukaan ole, sillä myös käytännön kasvatusteot oikeuttavat kasvatusajattelijan titteliin – pohjautuuhan fiksu toiminta aina fiksuun ajatteluun.

Äänen saa Herää, koulu! -pamfletin kirjoittaja ja oppimisympäristön uudistaja, luokanopettaja Maarit Korhonen. Uusien työvälineiden rohkeina kokeilijoina mainitaan lukion opettajat Marja Oilinki ja Marjo Tavast, Anne Rongas sekä luokanopettaja Mari Muinonen, joka luokkineen on mukana Mobiilisti Mikkelissä -hankkeessa.

Kaisa Vähähyypän mielestä tärkeiden kasvatusajattelijoiden listalle kuuluu jokainen opettaja, tutkija, vanhempi ja oppilas, joka miettii aidosti kasvatusta omiakin ajatuksiaan kyseenalaistaen.

Lukijoiden arvostamia ajattelijoita tavataan kuluvana vuonna juttusarjassa, jossa pysähdytään pohtimaan ajattelijan kanssa esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

Mikä on kasvatuksen polttavin pulma? Keiden muiden ajatuksille ajattelija rakentaa? Miten ja missä syntyy ajatus, joka innostaa ja ohjaa opettajia arjen kasvatustyössä? Miltä tuore ajatus tuntuu?